Jos joku ei vielä tiennyt, rakastan islantilaisia neuleita! Niiden neulominen on todella rentouttavaa, neuleet valmistuvat nopeasti ja mallit ovat todella upeita. Lisäksi en ole tainnut koskaan palella alafosslopista tekemäni paita päällä. Olen tähän mennessä kutonut villapaitoja paksummasta alafosslopista ja muutaman paidan ohuemmasta lettlopista. Vain yksi paidoista on päätynyt omaan käyttööni (tämä asia täytyy korjata piakkoin) , muut olen tehnyt ystäville ja sukulaisille lahjaksi, niinkuin esimerkiksi tämän Afturin. Viimeisin valmistunut villapaita tuli meidän 3-vuotiaalle, jonka edellinen paita oli jäänyt pieneksi. Minulla oli jämälankoja edellisestä paidasta, joten tähän työhön tarvitsin vain päävärin verran lankaa. Paikallinen lankakauppa myy lopilankaa, joten otin isoveljen mukaan ja hän sai itse valita villapaitansa värin. Päättäväisesti hän osoitti vihreää, ja juuri tätä ihanaa pullonvihreää, jota olen muutenkin käyttänyt useissa neuleissa! Loistavaa värisilmää pojalla.

Uusi alku

Islanninvillapaidat neulotaan saumattomasti alhaalta ylös ja hihat yhdistetään ennen kaarrokkeen tekoa. Kainalot silmukoidaan lopuksi kiinni. Kaarrokepaidat ovat yllättävän yksinkertaisia tehdä. Kaarrokkeen kirjoneule saattaa aiheuttaa päänvaivaa jos ei ole kirjoneuletta aiemmin tehnyt. Tosin minunkin ensimmäinen kirjoneuletyö oli islannin villapaita, joten kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Neuloin ensin alaosan, jonka jälkeen hihat.

Meidän poika on pitkä ja hoikka, joten melkein aina hänelle neuloessani yhdistelen eri kokoja. Tällä kertaa ympärysmitta oli kokoa 2 ja pituuden tein koon 4 mukaan. Tein paidasta  vähän pidemmän, jotta se ei jäisi heti pieneksi. Aloitin kutomisen ohjeen mukaan alaosasta, jonka jälkeen neuloin hihat. Joskus kudon ensin hihan, sitten alaosan ja viimeiseksi toisen hihan, koska hihojen teko voi olla välillä vähän tylsää. Se ns. toisen sukan syndrooma..

Tein juuri 3 vuotta täyttäneelle pojalleni villapaidan koon 4 pituudella ja koon 2 leveydellä. Kannattaa aina mitata paidan saaja.

Kun hihat on tehty, siirretään siitä tietty määrä silmukoita apulangalle odottamaan. Aluksi siirtelin silmukoita yksitellen apulangalle, kunnes luin jostain, että silmukat on helpointa siirtää neulan avulla kaikki kerralla. Tämä ei ollut käynyt mielessäkään, ja nyt siirtely sujuu mukavammin. Tässä vaiheessa jätän yleensä pitkän päättelyvaran, jolla silmukoin hihat myöhemmin kiinni, ettei tarvitse päätellä monta langanpätkää.

Kainalosilmukat apulangalle siirrettynä. Alaosasta siirretään saman verran silmukoita apulangalle. Lopuksi ne silmukoidaan yhteen.

Hihat ja alaosa samalla puikolla, nyt kaarrokkeen vuoro!

Päättelystä puheenollen, kun on aika vaihtaa lankakerää, nappaan uuden lankakerän sisäpuolelta aina pienen ”mytyn”, jotta löytäisin kerän sisällä olevan langanpään. Kun lanka tulee kerän sisältä, kerä ei pyöri joka paikassa vaan pysyy nätisti vieressä. Lankaa vaihdettaessa työssä kiinni olevasta langasta puretaan säikeet erilleen ja asetetaan ne lomittain uuden langanpään säikeiden kanssa. Sitten pyöritellään langanvaihdoskohtaa käsien välissä (kädet voivat olla vähän kosteat, jolloin lankaa huopuu paremmin), jotta langanpäät huopuvat toisiinsa kiinni. Näin ei tarvitse päätellä näitä lankoja!

Molemmista langanpäistä avataan säikeitä ja laitetaan lomittain.

Langan vaihtumiskohta on huomaamaton eikä tarvitse päätellä

Hihat neulotaan samalle puikolle kun alaosa ja on aika aloittaa kirjoneule. Tämä on aina se paras osa! Kirjoneuletta tehdessä täytyy muistaa pitää langanjuoksut tarpeeksi lyhyinä, minä kieputan langat aina kolmen silmukan välein, ettei työ rupea kiristämään. Pidän aina korostusvärin langan lähempänä vasenta puikkoa, jotta sen silmukat kulkisivat lähempänä työtä, eikä silmukat kiristyisi liikaa. Työn nurjakin puoli näyttää siistiltä, kun kuljettaa lankoja aina samoin päin.

Korostusväri kulkee lähempänä työtä niin sen silmukat erottuu paremmin

Nurja puoli on siisti, kun lankoja kuljetetaan aina samoin päin

Kambur-paidassa on kolmen värin kierroksia vain kaksi, jotka ovat ainakin minulle hitaampia kierroksia, koska lankoja täytyy kieputella hieman enemmän. Jos haluaa helpon kirjoneulepaidan, suosittelen Stryta-villapaitaa, joka neulotaan paksusta alafosslopista. Neuloin sellaisen itselleni vuosi sitten, ja siinä oli tosi yksinkertainen kuvio.

Kolmella langalla teko ei ole minulle mieleisintä, koska se on paljon hitaampaa. Kun löytää itselleen sopivan tavan tehdä, niilläkin neulominen sujuu kyllä.

Kuvioiden jälkeen työhön kudottiin resori pienemmillä puikoilla ja sitten se olikin viimeistelyä vaille valmis. Päättelen yleensä langat aina heti työn valmistumisen jälkeen, niin saan sen mahdollisimman nopeasti käyttöön. Kainaloiden silmukointi aiheutti alkuun hankaluuksia, mutta nykyisin se sujuu ihan mukavasti. Silmukoinnissa neula pujotetaan ensin kahden yläpuolen silmukan läpi, jonka jälkeen neula pujotetaan alapuolen silmukoiden läpi. Neulaa kuljetetaan aina samaan suuntaan. Seuraavaksi otetaan edellisellä kierroksella ommeltu viimeinen silmukka ja yksi uusi silmukka ja vedetään lanka niiden läpi. Aina kaksi silmukkaa kerrallaan, joista toinen on jo ommeltu. Näin pitäisi tulla siisti sauma kainaloon.

Kainaloiden silmukointia, aina kaksi silmukkaa kerrallaan yhteen.

Silmuikoitu kainalosauma. Tämä vaatii vielä muutaman paidan, että saan tästä siistimmän.

Viimeiseksi kastelen paidan haaleassa vedessä ja asettelen sen tasoon pyyheiden väliin ja annan olla yön yli. Aamulla otan pyyhkeet pois ja annan paidan kuivua. Näin silmukat asettuvat paikoilleen ja työn jälki on siistimpää. Sitten vain paita päälle ja pihalle!

Kambur

Väreillä on väliä! Kannattaa valita toisistaan hyvin erottuvat värit kirjoneuleeseen.

Ps. Osa kuvista on pimeitä, koska kudon iltaisin lasten nukkumaanmenon jälkeen. 😀

Tänä vuonna minulla ja monella ystävälläni on 30-syntymäpäivät. Ystävälläni oli syntymäpäiväjuhlat elokuun puolessa välissä ja halusin antaa hänelle lahjaksi jotain erityistä. Olemme aiemmin sopineet, ettemme vaihtaisi lahjoja aikuisten kesken, mutta 30:sten kunniaksi annoin hänelle lahjaksi villapaitalahjakortin. Hän sai lahjakortin puoli vuotta ennen syntymäpäiväänsä, joten aikaa oli hyvin idean toteuttamiseen. Hän sai selailla Ravelryä (neulojien ja virkkaajien ideapankki) tunnuksillani ja valita minkä tahansa neuleen. Mallin valinnassa ei kauaa kestänyt ja värien valintakin sujui häneltä nopeammin kuin minulta.

Aftur lettlopi-langasta

Rakkaudestani islantilaisiin neuleisiin taisin suositella sellaista hänellekin ja niinpä hänkin päätyi sellaisen valitsemaan. Islantilainen villalanka on ihanan lämmintä, enkä ole koskaan tainnut palella omalla villapaidallani. Aftur-niminen paita löytyi Islantilaisia neuleita-kirjastani. Sen on suunnitellut Védis Jónsdóttir ja se neulotaan ihanasta Lettlopi langasta. Lopilankoja saa tilattua monen lankakaupan verkkosivuilta ja sitä löytyy myös meidän paikallisesta lankakaupasta.

Aloitin hihasta, sitten neuloin alaosan ja lopuksi toisen hihan

Toiveena oli, että neuloisin villapaidasta hieman pidemmän ja neuloin paidasta 30 cm pidemmän kuin mallissa alunperin oli. Muuten tein ihan ohjeen mukaan. Puikkoina käytin 4,5 pyöröpuikkoja. Ostin työtä varten KnitPron pyöröpuikot ja karhea islanninvilla luisti niillä tosi ihanasti. Aiemmin olen tykännyt neuloa puisilla puikoilla, mutta olen tykästynyt enemmän näihin Zingeihin. Työt etenee hurjaa vauhtia näillä puikoilla! Kirjoneuleen tekeminenkin sujuu joka kerta paremmin ja työstä tulee siistimpi.

Paras vaihe edessä!

Lankadominanssin ansiosta nurjasta puolestakin tulee siisti. Päättelyapulainen mukana hommissa

Aloitin neulomisen kaksi kuukautta ennen syntymäpäiväjuhlia ja työ valmistui viikkoa ennen h-hetkeä. Monet taitavat lykätä töiden päättelyä, mutta minä tapaan tehdä sen heti! Kainaloiden silmukointikin onnistui tällä kertaa tosi hyvin. Islantilaisia neuleita-kirjassa on tähänkin tosi selkeät kuvalliset ohjeet, kuin myös lankadominanssiin.

Kainaloiden silmukointi jäljellä

Aftur pidemmällä helmalla

Työn kanssa ei tullut kiire ja sitä oli mukava neuloa. Minun ensimmäinen kirjoneuletyöni ja oli myöskin islantilainen neule. Nämä on yllättävän helppoja ja mukavia neuloa, koska puikot on isot ja lanka paksua. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan tällaisen neulomista! Ystäväni on paitaansa kovin tyytyväinen, enää hänen ei tarvitse palella. <3

Käytämme paljon villapaitoja kotona ja ulkoillessa, joten mielestäni villapaitoja ei voi olla liikaa! Oma villapaitaprojektini oli tauolla, koska siihen ei ollut lankaa saatavilla, joten tarvitsin uuden työn. Kysyin mieheltäni, haluaisiko hän uuden paidan.. Selasimme Ravelryä ja Googlea ja hän tykästyi Hailuodon paitaan. Novitalta löytyy ilmaisohje, jonka mukaan rupesin paitaa tekemään.

Kun luin ohjetta, ajattelin että en ikinä osaisi tehdä tätä paitaa ja kun Nalle on aika ohkaista lankaa, ajattelin samalla etten ikinä saisi sitä edes valmiiksi. Mikael kuitenkin tykkäsi tästä mallista, niin halusin kuitenkin yrittää! Harvemmin on tällaisia tunteita ennen uuden neuleen aloittamista. Yritin miettiä tätä haasteena ja lopulta siinä onnistuinkin! Ohje oli lopulta selkeä, kunhan sitä malttoi lukea vaihe vaiheelta. Lankana käytin ohjeen mukaan Novitan Nallea, tein S koon ja puikkoina oli numero 3 pyöröpuikot. Koska käsialani on aika löysää, tein varmuuden vuoksi testilapun. Tällä kertaa sain käyttää suositeltuja puikkoja, eikä (onneksi) tarvinnut valita pienempiä.

Villapaita tulossa

Aloitin neulomaan tätä paitaa tammikuun alussa ja se valmistui viime viikolla. Tikuttelin menemään puoli vuotta, ja tein muutaman välityönkin valmiiksi tässä ajassa. Aluksi tuntui, ettei työ millään edennyt, mutta kun sain erotella etukappaleen ja aloittaa mallineuleen, alkoikin työ luistaa ihan eri tavalla. Etu- ja takakappaleet valmistuivat nopeasti. Seuraavaksi takkusin olkapäille virkattavien piilosilmukoiden kanssa aika monta iltaa. Jotenkin en meinannut saada niitä onnistumaan. Niistä selvittyäni sain aloittaa hihat. Jälleen tuntui, ettei työ millään etene, mutta loppua kohti silmukat alkoi luistaa ihan eri tavalla. Hihat neulotaan työssä kiinni, joten koko työn pyöritteleminen hidasti niiden neulomista.

Neuloin paitaa myös Neulekuvahaasteen aikana

Ensimmäisen hihan jälkeen halusin tehdä kauluksen, koska tarvitsin hieman vaihtelua. Oli mukava neuloa välillä ihan tavallista 2 o 2 n joustinta. Toinen hiha valmistuikin hurjaa vauhtia. Neuloin sitä Knit in Public päivänä ja se oli työn alla myös meidän Lapin reissulla, tämä työ näkyi monesti myös Nonnu Neulojan Neulekuvahaasteen aikana. Tuntui ihanalta, kun sain päätellä viimeiset silmukat ja sain puikot irti työstä.

Takaosan kiila ja olalla napit

Etuosan mallineule ja hihan sauma

Lopuksi viimeistelin kauluksen piilosilmukoilla ja virkkasin olkapään halkioon napeille silmukat ja ompelin napit kiinni. Sitten valmis työ kosteiden pyyhkeiden väliin asettumaan yöksi. Aamulla oli ihana nähdä, miten takakappaleen levennyskiila oli asettunut nätisti paikalleen ja työn jälki oli tasoittunut. Olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen ja mikä parasta, Mikaelkin on. Eipä tätä paitaa kyllä turhaa tikkuriksi kutsuta, olisi hauska tietää montako silmukkaa tähän paitaan tikutin.

Valmis Tikkuri-paita

Ihanan pehmeä villapaitani valmistui vihdoinkin. Olen huono kutomaan itselle mitään, mutta kun näin tämän ohjeen instagramissa, täytyi heti ottaa työ puikoille. Ennen tämän paidan aloittamista olin saanut isoveljen isbjörnshoodien valmiiksi ja siitä oli jäänyt sopivasti lankaa. Paidan tekemisessä oli pitkä paussi, koska tilaamani lankaa ei saatu lankakauppaan ja pikkusiskon syntymä aiheutti myös pienen tauon kutomiseen. Mutta nyt, sopivasti kesähelteille valmistui tämä ihana paita.. Syksyllä viimeistään tämä pääsee kovaan käyttöön. Pidän erityisesti helman takaosasta, joka on tehty lyhennetyillä kerroksilla.

Alaosa valmis, seuraavaksi hihat.

Isbjörnshoodie ja Mammas isbjörnshoodie, Lykkeliten design

Ohje on Victoria Snellmanin suunnittelema ja se löytyy hänen verkkokaupastaan. Sieltä löytyy myös ohje lasten isbjörnshoodieen ja monia muita ihania ohjeita. Ohjeet on ruotsiksi, mutta voin tarvittaessa toimia kääntöapuna. Lankana on Dropsin ihanan kevyt ja pehmeä Air ja värinä on helmiäisen harmaa. Air on sekoite alpakkaa ja merinovillaa ja koska se on paksua, se neuloutuu nopeasti.

Ainut huono puoli tässä langassa on, että se nukkaantuu tosi paljon. Isoveljen paita on ollut puolisen vuotta käytössä ja se on tosi nukkainen. Harmittaa, koska olisin saattanut valita jonkun toisen langan, jos olisin aiemmin tämän huomannut. Olen aikeissa hankkia nukkaa poistavan kamman, jospa se auttaisi.