Ai että, vihdoinkin se kevät koitti oikein kunnolla! Pihamaalla vihertää ja ulkona tarkenee jopa shortseilla. Mikaelilla oli helatorstain lisäksi perjantaikin vapaa, eikä meillä ollut mitään menoja, joten päätimme käyttää koko pitkän viikonlopun pihan kunnostukseen. Ennuste lupasi mahtavaa säätä, niin mikäs sen parempaa, kuin puuhastella pihamaalla. Olimme etukäteen miettineet (myönnetään, tein taas listan), mitä kannattaisi tehdä ja saimmekin paljon aikaiseksi!

Risusavotta, pikku apulaisella asiaan kuuluvat varusteet.

Ensimmäisenä listalla oli risujen vieminen. Kaivoimme maasta ylös muutaman pensaan ja lastasimme peräkärryn täyteen ja veimme sen Stormossenin risuasemalle. Samalla reissulla ostimme sieltä peräkärryllisen kompostimultaa, mitä tarvitsimme useampaan paikkaan. Peräkärryllinen multaa meni kasvimaalle, viljelyslaatikkoihin, kukkapenkkiin sekä yhden pensaan paikalle, mihin istutimme nurmikonsiemeniä. Istutin viljelyslaatikoihin jo kesäkurpitsan taimet, jotka olin esikasvattanut sisällä.

Uutta multaa viljelyslaatikoihin

Istutin kesäkurpitsan taimet viljelyslaatikkoon

Kukkien ja kukkapenkin hoito on kaukana omalta mukavuusalueeltani. Istutan ja hoidan mielelläni hyötykasveja, mutta kukat on vähän vieraampi alue. Kukkapenkki on kuitenkin kaunis, joten yritämme sellaista nyt laittaa alulle. Uusi kukkapenkki tulee vanhan tilalle. Otin talteen vanhat kukkasipulit jo viime kesänä, kun kaivoimme vanhan ja pahasti villiintyneen kukkapenkin ylös. Laitoimme aluskankaan penkin pohjalle ja reunustimme penkin vanhoilla kivillä, jonka jälkeen täytimme sen mullalla. Seuraavaksi täytyy varmaan lähteä katselemaan kukkia.. Vinkkejä hyvistä perennoista saa antaa!

Uusi kukkapenkki tulossa vanhan tilalle

Terassikalusteet jäi jostain syystä pesemättä syksyllä, joten ne kaipasivat kipeästi pesua, samoin kuin itse terassi. Niissä riitti jynssäämistä, mutta niille oli kovasti käyttöä jo tänä viikonloppuna, kun kaikki ruuat syötiin pihalla. Säännöllisistä ruoka-ajoista pidettiin kiinni myös näinä päivinä ja ruokailumukavuuden maksimoimiseksi kävimme ostamassa terassille aurinkovarjon. Ostimme myös uuden pöytäliinan ja sain vihdoinkin yhden penkinpäällisen valmiiksi. Penkinpäällisestä kirjoitan lisää, kunhan olen saanut valmiiksi päälliset myös tuoleille. Niissä saattaa kestää toiset neljä vuotta..

Terassin pesua

Tein penkinpäällisen vanhasta matosta.

Pienet kesävarpaat

Tämä viikonloppu on ollut ihan mahtava, eikä se ole vielä edes ohi! Hyvää huomista äitienpäivää kaikille äideille!

En malttanut enää pysyä pois pihamaalta, vaan jotain piti päästä puuhastelemaan. Valinnanvaraa ei ihan kauheasti ollut, piti valita omenapuiden leikkaus tai vattupuskien harvennus. No, omenapuiden leikkaus on minun mielestäni viheliäistä puuhaa niin valitsin vadelmapensaiden perkauksen.

Vadelmapensaat ennen harvennusta

Vadelmat ovat suosikkimarjojani ja odotan kovasti tuoreita vattuja! Harvennan vattupuskat joka vuosi huhti-toukokuussa. Vadelman verso on kaksivuotinen ja siihen tulee marjoja toisena vuonna, jonka jälkeen se kuolee. Leikkaan kaikki kuolleet versot pois. Kuolleet versot ovat väriltään harmaampia ja niissä on monta haaraa. Uudet versot ovat ruskeita ja suoria.

Pois leikattava verso on harmaa ja haaroittunut

Käytän leikkamiseen pieniä oksasaksia ja käsissä kannataa olla esimerkiksi nahkahanskat, koska oksat ovat piikikkäitä. Versot leikataan mahdollisimman läheltä juurta. Vanhat versot vien risuasemalle, kunhan se aukeaa. Välillä hirvittää katsoa pensasriviä harvennuksen jälkeen, koska rivit ovat todella harvat. Uusia versoja kuitenkin kasvaa kevään mittaan ja pian marjoja saa etsiä tiheistä pensaista.

Tämä saa jäädä!

Meillä vadelmat tuntuvat leviävän hirveästi ja siksi leikkaan surutta (ainakin melkein) pois ne, jotka kasvavat rivien ulkopuolella. Vadelmat täytyy tukea hyvin ja vedän uusia naruja joka vuosi sitä mukaa kun uudet versot ilmestyvät.

Jäljelle jääneet versot

En ole koskaan lukenut mistään, kuinka vadelmapensaita tulisi harventaa, vaan teen niin kuin paappa on minulle opettanut. Tämä menetelmä on toiminut hyvin ja meillä on ollut erinomainen vadelmasato jokaisena vuonna. Toivottavasti sato olisi runsas ja vähäetanainen tänäkin vuonna!

Pikku apulainen taas mukana hommissa

Tämä viikko antaa toivoa keväästä. Pari viikkoa sitten olin varma, että meidän pihalta lähtee lumet vasta juhannuksena, jos silloinkaan. Säiden lämmetessä ja lumen sulaessa mieleen alkaa hiipiä keväisiä kuvia kasvimaasta. Meillä on pihalla muutama viljelyslaatikko ja pikkuinen kasvimaa. Viljelyslaatikoiden ympäriltä on melkein kaikki lumet sulaneet, joten voi hyvin miettiä, mitä tänä vuonna kasvattaisi. Esikasvatuksen aika alkaa olla nyt ja somessa onkin näkynyt paljon kuvia pienistä taimista. Ostin kaupasta kesäkurpitsan ja basilikan siemeniä ainakin alkajaisiksi.

Taimiruukkuja sanomalehdistä

Kotilieden sivuilla oli ohjeet taimiruukuista, jotka oli tehty sanomalehdistä. Innostun aina kierrätysjutuista, jotka tulevat tarpeeseen, joten tällaisia halusin ehdottomasti tehdä. Sanomalehdestä leikattiin sopivan kokoisia suikaleita, jotka kiersin ison pilttipurkin päälle. Taittelin ylimääräiset pohjaksi ja pyörittelin pohjaa pöytää vasten. Ruukku vaati hieman multaa pohjalle, että se pysyi pystyssä.

Siementen istuttamista isoveljen kanssa

Isoveli halusi tulla mukaan istutuspuuhiin ja otin hänet mielelläni taas mukaan. Laitoin multaa isoon kulhoon, josta hän sai lusikoida multaa taimiruukkuihin. Olin laittanut sanomalehtiä alustaksi, niin pieni (tai isompi) sotku ei haittaisi. Kun multaa oli tarpeeksi ruukuissa, kastelimme mullan. Hauskinta taisi olla laittaa kesäkurpitsan siemeniä pieneen koloon ja sitten peittää se. Basilikan siemenet oli niin pieniä ja samanvärisiä kuin multa, niin mielenkiinto ei pysynyt yhtähyvin yllä.

Kesäkurpitsan siemeniä

Hieman jännittää, kuinka paperiset taimiruukut kestää kastelua, mutta kokeillaan nyt näin. Ostin kaupasta muovisen istutuskaukalon ruukkujen alle, kun vesi menee sanomalehdestä läpi. Talon aurinkoisin paikka taitaa olla isoveljen huone vintissä, niin veimme siemenet hänen huoneeseen hyllyn päälle. Voimme yhdessä isoveljen kanssa sitten seurata taimien kasvamista. Ainakin toivottavasti..