Asevelikylässä
Käsityöt
Puuhastelut
Retkeily
Asevelikylässä
  • Käsityöt
  • Puuhastelut
  • Retkeily
Browsing Category
Archive
Puuhastelut

Dino-teemaiset syntymäpäiväjuhlat

23 syyskuun, 2021 Ei kommentteja
Share:

Esikoinen täytti viime viikolla 6 vuotta ja juhlimme niitä kahteen otteeseen. Ensimmäisenä juhlimaan tulivat lapsen kaverit ja viikonloppuna sukulaiset. Rakastan järjestää synttäreitä ja mielestäni on kiva pitää teemajuhlia. Meillä on ollut useampia teemoja jo, jääkiekkosynttärit, junasynttärit, olympialaiset ja pikkusiskon Frozen-synttärit. Tänä vuonna kiinnostuksen kohteena ovat olleet dinosaurukset, joten oli luonnollista järjestää dino-synttärit. Tuskin lapset piittaisivat, jos mitään teemaa ei olisi, mutta minulle tämä on mielekäs tapa järjestää lapselle syntymäpäiviä. Oman lisämausteen näihin syntymäpäiviin tuo se, että en juuri halua ostaa rekvisiittaa teeman mukaan, vaan askartelemme itse tai hankimme käytettynä jotain. Kun etsin inspiraatiota juhliin, törmäsin useampiin yrityksiin, jotka tarjoavat hienoja koristeita ja kertakäyttöastioita juhliin, mutta minulla tämä on kuitenkin pienen budjetin hommaa, enkä suosi juhlissa juuri kertakäyttöastioita. Ilmapallot ja servietit olivat kertakäyttöiset, mutta sen verran olen antanut myönnytyksiä tämän asian suhteen.

Askarreltiin yhdessä lasten kanssa koristeita juhlia varten kotona olevista materiaaleista. Minulla on kotona jonkin verran askartelutarvikkeita, joten materiaalia löytyi ihan hyvin. Selailimme yhdessä pinterestiä ja nappasimme sieltä ideoita niin koristeisiin, leikkeihin kun tarjoiluihin. Teimme puun lehti-köynnöksen, johon jokainen meistä leikkasi eri muotoisia lehtiä ja sitten ompelukoneella yhdistimme lehdet yhdeksi isoksi viiriksi. Lasten visio ei ihan kohdannut omani kanssa, mutta esikoisen juhlathan nämä ovat ja ihana siitä tuli, juuri lasten näköinen. Koristeiden virkaa toimitti myös kodissa olevat viherkasvit, jotka kuskattiin keittiöön tuomaan tunnelmaa. Väriteemaan sopivat ilmapallot pääsivät myös esille ja niistä on iloa vielä pitkään juhlien jälkeenkin. Pöytäkoristeina toimi erilaiset dinofiguurit, jotka koristivat niin ruokapöytää, kuin tarjoilupöytää.

Syntymäpäiväjuhlat dinosaurus-teemalla

Leikkejä varten askartelimme pahvista ison dinosauruksen pään, johon leikkasin reiän. Leikin tarkoituksena on ”metsästää” dinosaurus lasten korkkipyssyllä. Leikki oli menestys, kiinnitimme dinosauruksen pään kahteen laudanpätkään ja iskettiin maahan, jotta se pysyi pystyssä. Toinen leikki oli klassikko nimeltä ”aasin häntä”, tässä yhteydessä Triceratopsin sarvi. En ole kummoinen piirtäjä, mutta mallista onnistuu tällainenkin. Jokaiselle lapselle oli oma nimikoitu sarvi, joka sokkona yritettiin kiinnittää oikealle paikalle. Leikit leikittiin pihalla, joten huivin virkaa toimitti lasten omat pipot. Omat lapseni ovat sen verran epeleitä, että kurkkivat villapipon läpi, mutta fuskauksen huomasi helposti.

Leikkeinä dinosauruksen metsästystä ja Triceratopsin sarven kiinnitystä

Tarjoilut olivat lähes kaikki maidottomia, munattomia, sekä gluteenittomia siitä syystä, että muutamalla kaverilla on yliherkkyyksiä. Halusin omankin mielenrauhani takia tarjota kaikille samaa, ettei tarvitse murehtia, ettei suuhun mene vahingossa vääriä ruokia. Lisäksi tuntuu kivalta, että kaikki voivat syödä samaa. Tarjolla oli mm. dinosauruksen suomuja (nachoja), lentoliskon ruokaa (karkkimatoja), kalaliskon suomuja (gluteenittomia lakuja), dinon munia (viinirypäleitä) muinaista mutaa (mutakakku) dinon luita (suolatikkuja, jotka olivat ainoat ei-sopivat), liskojuomaa (päärynä Mehukattia), esihistoriallinen siili (cokctail-tikku siili) ja mokkapaloja. Tarjoilut olivat menestys ja onneksi niitä jäi vielä seuraavallekin päivälle. 🙂

Dinosauruksen pesä kakkuna oli menestys

Meidän kaverisynttärit ovat noudattaneet samaa hyväksi havaittua kaavaa jo kolmet synttärit. Ensin leikitään pihalla, sitten syödään herkkuja, jonka jälkeen mahdollisten lahjojen avaus ja sisäleikkiä. Lapset eivät kerkeä riehaantua sisällä ennen kun synttärit ovat ohi, kun ovat ensin saaneet purkaa jännitystään pihalla. Meillä oli lapsia kymmenkunta ja kaikki sujui ihanan hyvin ja rauhallisesti, vaikka synttärit olivat perjantai-iltana. Esikoisella on kivoja kavereita ja onneksi yhden kaverin pikkusiskosta oli meidän pikkusiskolle seuraa, jotta hänellekin oli seuraa. Pikkusiskon synttärit ovat joulukuussa ja hän on jo päättänyt, kenet haluaa kutsua.. Taitaa siis olla hänen ensimmäisten kaverisynttäreiden paikka! Syntymäpäivä on joulukuussa, joten tulee piiiitkä odotus. 🙂

Continue reading
Reading time: 3 min
Written by: Anna
Puuhastelut Retkeily

Wasa Up – kiipeilemässä lapsen kanssa

16 syyskuun, 2021 1 kommentti
Share:

Kaupallinen yhteistyö Wasa Upin kanssa

Esikoisella on syntymäpäivä huomenna ja hän täyttää mahtavat kuusi vuotta. Meillä on ollut tapana antaa esikoiselle lahjaksi yhteistä tekemistä tai kokemista, koska näistä lahjoista jää aina parhaimmat muistot. Tänä vuonna kävimme kokeilemassa kiipeilyä Wasa Upissa. Olin ollut etukäteen yhteydessä sinne ja kysellyt, kuinka pieni voisi pärjätä heidän seinällään ja alaikäraja kiipeilykeskukseen on 4 vuotta, joten se oli meidän tarpeisiin juuri sopiva. Pikkusisko jäi jalkaa polkien isovanhempien hoteisiin, joten taidamme tietää jo, mitä hänen kanssaan teemme, kunhan 4-vuotis syntymäpäivä koittaa..

Wasa Upista löytyy kiipeilyreittejä eri tasoisille kiipeilijöille

Wasa Up on vaasalainen kiipeilykeskus, jossa voi harrastaa monipuolisesti useampia lajia, mm. kiipeilyä, boulderointia, acrojoogaa, pilatesta ja esteratajuoksua, eli OCR:ää. Heidän mainoslauseena toimiva ”Liikunta, jossa on sisältö”, on oikein kuvaava heidän toimintaa ajatellen. Kiipeilykeskus sijaistee kauniilla paikalla Åbo Akademin kanssa samassa rakennuksessa Rantakadulla. Aikaa kiipeilyyn ei tarvinnut varata etukäteen ja varusteetkin saa paikan päältä. Paikan päälle voi vain mennä kokeilemaan kiipeilyä tai voi varata itselleen kurssin, missä tutustuu tarkemmin lajin saloihin.

Meillä ei mieheni kanssa juurikaan ole kiipeilykokemusta. Lukioaikoina tuli liikuntatunnilla käytyä Vaasan vesitornissa kiipeilemässä, mutta siitäkin on jo 15 vuotta aikaa..Wasa Upissa saimme alkuun hyvän ohjeistuksen valjaiden käytöstä, varustuksesta ja tutustuimme eri ratojen profiiliin. Muita kiipeilijöitä oli jonkun verran, mutta ratoja on paljon, joten meille löytyi sopivan hiljainen nurkka, missä saimme rauhassa harjoitella kiipeilyä. Esikoinen toimi mallioppilaana ja Wasa Upin ohjaaja auttoi meidät alkuun seinäkiipeilyn kanssa. Esikoinen kiipesi aluksi vain metrin verran maasta, jonka jälkeen ruvettiin harjoittelemaan alastuloa.

Kiipeilyssä ei tarvittu varmistajaa, vaan varmistus toimi automaattisesti

Alastulo olikin kaikkein haastavinta minulle ja esikoiselle. Olimme kokoajan kiinni katosta roikkuvassa turva-valjaasta, joten varmistajaa kiipeilylle ei tarvittu. Minä kiipesin tietysti heti niin pitkälle kun pääsin ilman, että ajattelin alastuloa. En pelkää korkeita paikkoja, mutta kun tuli se hetki, että piti päästää irti seinästä ja luottaa ensimmäisen kerran varmistajaan, meinasi tulla pupu pöksyyn. Olin aiemmin kannustanut poikaani vain päästämään irti ja olin seissyt ihan hänen ulottuvillaan ottamassa häntä vastaan. Tehtävä osoittautui vaikeaksi ja muutaman ensimmäisen kerran hän tuli askelmia alas, kunnes oli kerännyt riittävästä rohkeutta päästämään irti. Mieheni näytti kyllä monesti mallia meille, että tästä vaan ja hän sentään pelkää hieman korkeita paikkoja.. Ensimmäisellä kerralla, kun minun piti päästää irti, oli esikoinen videoimassa suoritustani ja nauhalle taltioituikin koko neuvottelu siitä, pitäisikö päästää irti vai ei.. No, kannattihan se päästää, vaikka jännitti, koska siten pääsi uudestaan kiipeämään!

Esikoinen on rohkea kuusi-vuotias, joka rakastaa kokeilla kaikenlaisia uusia lajeja, joten tämä sopi hänelle mainiosti. Hän kiipesi joka kerta pidemmälle ja viimeisellä kerralla uskaltautui ihan ylös saakka. Koska keskuksessa on monta rataa, sai hän rauhassa kiivetä juuri niin pitkälle, kun hän uskalsi ja sai aina aloittaa uudestaan, ilman että tarvitsi päästää muita radalle. Emme olleet kokeilleet kiipeilykenkiä aiemmin ja ne olivat yllättävän tehokkaat (joskin hieman epämukavat alkuun) apuvälineet kiipeilyyn.

Wasa Up ja seinäkiipeily oli mahtava kokemus

Meille kaikille jäi halu kokeilla uudelleen kiipeilyä ja meidän täytyy ehdottomasti ottaa mukaan pikkusisko, kun hän joulun alla täyttää neljä vuotta. Hän on myös aikamoinen kiipijämestari, joten hänkin tulee varmasti nauttimaan tästä. Myös me aikuiset haluamme päästä uudelleen, ehkä jopa kahdestaan, niin saisimme paremmin testattua omia rajojamme. Minua ainakin jäi harmittamaan yksi rata, joka jäi viimeistä palaa vaille valmiiksi.. Meidän perheeltä Wasa Up saa täydet suosittelut, kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa!

Continue reading
Reading time: 3 min
Written by: Anna
Retkeily

Lapset Ylläksen Bike Parkissa

10 syyskuun, 2021 Ei kommentteja
Share:

Pääsimme viikko sitten nauttimaan syyslomasta Äkäslompolossa ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemissa. Rakastan syksyä ja syksy on suurella todennäköisyydellä minun lempivuodenaikani Lapissa. Saatan tosin muuttaa mieltäni taas talvella ja sitten uudestaan kesällä. En ole edes käynyt Lapissa kaikkina kahdeksana vuodenaikana, joten en varmuudella voi vielä sanoa mikä on lempparini. Syksy on kuitenkin mahtavaa aikaa väriloiston ja villapaitakelien ansiosta ja vielä paremman siitä tekee meidän synttärit. Tämä reissu ajoittui ihan syyskuun alkuun, joten virallista päivää ei kenelläkään sankareista ollut, mutta käytin tilaisuuden hyväksi ja annoin miehelleni syntymäpäivälahjaksi päivän Ylläs Bike Parkissa, jossa saa ajella alas tuntureita hyvää vauhtia. Hän nautti päivästään rinteissä ja samaa tekivät tietysti myös meidän lapset. Koska mitä isommat edellä, sitä pienet perässä..

Ylläs Bike Park löytyy Ylläksen rinteiltä

Meillä oli lasten omat pyörät matkassa, joten vuokrasimme pyörän ja varusteet vain Mikaelille. Lasten suureksi riemuksi he tosiaan saivat harjoitella alamäkiajoa sen aikaa, kun isä nauttii omasta ajasta, eli olin laskenut meille tähän touhuun koko hissien aukioloajan verran aikaa.. Hissit aukesivat kello 11, joten olimme pelipaikalla suurin piirtein silloin. Lapsille paikka oli tuttu edellisten talvien laskettelusta, joten he osasivat lähteä suuntaamaan mattohissille jo saman tien, kun saavuttiin Ylläksen rinteille.. Isompaa täytyi hieman toppuutella ja pienempää lähteä valvomaan, joten saivat luvan lähteä laskemaan vasta, kun olin kerennyt mukaan hissiin. Lasten ja aloittelijoiden mäkenä toimi sama rinnepätkä, kun mikä talvella toimii lasten mäkenä. Mattohissi oli (onneksi) päällä kesälläkin, oli mainiota astua pyörän kanssa hissiin ja nousta sillä ylös rinnettä. Oma veikkaukseni oli, että jos hissi ei ole päällä, lapset väsähtävät ennätysvauhtia. Hissin viedessä lapset (ja minut) ylös, sai kaiken energian käyttää laskemiseen.

Lasten mäkeen pääsi myös hissikyydillä

Esikoinen täyttää kuusi vuotta ja hänellä on ihan hyvä pyörä olemassa, tosin tähän touhuun tarvittaisiin jousitettu pyörä jos tahtoisi harrastaa vähän enemmän. Lasten rata oli kivituhkaa, joten kovinkaan suuria kuoppia tai muita esteitä ei reitillä ollut ja sitä pitkin oli helppo laskea. Pikkusisko laski potkupyörällään, joka oli aivan passeli hänelle tähän touhuun. Lapsille oli kaksi eri reittiä, kummatkin aika sopivan mittaisia pätkiä. Ilman kaatumisia ei toki selvitty, mutta olisihan se ollut suoranainen ihme, jos kuuden tunnin alamäkiajosta olisi ehjin nahoin selvinnyt.. Isompia haavereita ei onneksi sattunut, mutta muutama naarmu käsissä ja polvissa oli annettava lajin kunniaksi..

Lapset nauttivat alamäkiajosta Ylläs Bike Parkissa

Aiempaa kokemusta ei kenelläkään tällaisessa maastossa ajamisesta juurikaan ollut, mutta meidän lasten ennakkoluuloton asenne kaikkia aktiviteetteja kohtaan on kyllä mahtava. Esikoinen lähti saman tien taluttamaan pyöräänsä vielä vähän ylöspäin, jotta saa laskea pidemmän matkan. Hän laski alkuun varovasti, mutta loppua kohden mutkat tultiin aina vaan kovemmalla vauhdilla. Minua pyydettiin ottamaan kuvaa milloin mistäkin kohdasta tai hienosta jarrutusjäljestä tai muuten vaan, koska tämä oli ”kivempaa kun olin osannut edes ajatella”. Olimme käyneet lasten kanssa muutamalla pump track-radalla kokeilemassa, joten jonkunlainen tuntuma heillä oli erilaisiin ratoihin, mutta tämä oli heistä kummastakin tosi hauskaa. Itse en todennäköisesti uskaltaisi laskea alas rinnettä, mutta sitä en lapsille kertonut, ettei äidin jännitys tarttuisi heihin. Aluksi kuljin pikkusiskon vieressä, kun hän laski alas, mutta aika nopeasti riitti se, että seisoin puolessa välissä rinnettä katsomassa tai auttamassa kaatuneita ylös. Suurin roolini oli nauttia lasten riemusta ja ruokkia nälkäiset.

Potkupyörälläkin pystyi laskemaan alamäkeen

Ylläksen rinteiden alaosassa on lasten oma alue, missä on leikkipuisto, laavu ja talvella pulkkamäki, joka toimi meidän muonituspisteenä tämän(kin) kerran. Lämmitimme nuotiolla hodarit ja nautimme eväspaussista. Kävimme samalla reissulla myös Ylläksen huipulla, menimme gondolilla ylös ja saimme samalla ihastella (ja vähän kauhistella) mieheni ja muiden pyöräilijöiden laskemista alas huipulta. Jos olette matkaamassa Ylläksen maisemiin lasten kanssa, käykäähän ehdottomasti kokeilemassa Bike Parkia, se on avoinna ainakin koko syyskuun!

Continue reading
Reading time: 3 min
Written by: Anna

Hei. Olen Anna, kahden pienen lapsen äiti. Asumme rintamamiestaloalueella Asevelikylässä. Rentoudun neulomalla ja hankin harmaita hiuksia haalimalla itselleni liikaa projekteja. Aina tilaisuuden tullen retkeilemme yhdessä perheen kanssa.

 

Tavoitat minut sähköpostitse osoitteesta

suvilaaksoanna@gmail.com

Avainsanat

Ekologisuus Hävikkiruoka Islantilaisneule Jooga Joulu Juhlat Jämälanka Kansallispuisto Kantaminen Kasvimaa Kasvisruoka Kierrätys kiipeily Kirjoneule Koiranpentu Lappi Lapsiperhe Luonnonkosmetiikka Lähiretkeily Merenkurkku Neulominen Nuts Opiskelu Ostolakko Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Perhepartio Polkujuoksu Retkeily Retkieväät Retkihaaste Rintamamiestalo Satokausi Synttärit Säilöminen Talviurheilu telttailu Ulkomailla Vaasa Villapaita Villasukat Virkkaus Walesin Springerspanieli Yhteistyö Ylläs Äkäslompolo

Viimeisimmät artikkelit

  • Långgrundet – Telttailemassa maailmanperintöalueella
  • Viljelyä Asevelikylässä – lavakaulusviljely
  • Viikonloppu Uumajassa – Aurora Botnialla lahden yli länteen
  • Kevättä kohti Asevelikylässä
  • Islantilainen villapaita jämälangoista
  • Käsityöt
  • Puuhastelut
  • Retkeily
Follow on Instagram

Arkistot

  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • tammikuu 2022
  • marraskuu 2021
  • lokakuu 2021
  • syyskuu 2021
  • elokuu 2021
  • heinäkuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
Follow on Instagram

® 2011 All rights reserved.