Vuoden viimeisen päivän kunniaksi ajattelin pistää kuluvan vuoden retkihaasteen pakettiin inspiraatioksi tulevaa vuotta ajatellen ja samalla muistoksi itselle vuoden 2020 retkistä. Tänään myös julkaistaan vuoden 2021 retkihaaste ja innolla odotan, millaisia retkiä ensivuonna harrastetaan. Retkihaasteella on omat facebook-sivut sekä instagram-tili, johon uusi haaste päivitetään.

Alkuvuodesta retkeiltiin varmaan jokaisena viikonloppuna. Olin lasten kanssa kotiäitinä aina elokuulle asti, joten meillä on ollut hyvin aika retkeillä. Varsinkin erikoisen korona-kevään aikana teimme useammankin retken arkena ja se toi ihanaa piristystä arkeen. Muutama retkisuunnitelma meni pilallekin vallitsevan maailmantilanteen takia, mutta niitä voidaan sitten retkeillä ensi kesänä, jos tilanne sallii. Osan retkistä olen vain laittanut itselleni ylös, mutta en ole laittanut sitä ylös, missä olemme olleet..

Lista tekemistämme retkistä vuoden 2020 aikana

1: Vuoden ensimmäinen retki: Iskmo-Jungsundin vaellusreitti, björnhällorna

2: arkinen retki: kävimme arkena katsomassa kaloja Björköbyssä

3: kuumaa juomaa termoskannussa

4: Retki marraskuussa

5: Sadonkorjuuretki: retki mansikkatilalle

6: retki muistomerkille: Sommarö

7: retki kansallispuistoon: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

8: retki uusille poluille: uusia hiihtoreittejä ahkion kanssa

9: uimaretki: Särkitunturilla kesällä

11: Retki vetten päällä : hääpäivän kanoottiretki

12: Hyvin suunniteltu retki: perhepartioretki

13: Kiveltä kivelle-retki: retki Vikarskatin majalle

14: Retki, jolla tutkit aluskasvillisuutta: Äitienpäiväretki Herrgårdsledenille

15: Piirrä lumeen retki: Partioretki

16: Retki sumuisessa säässä: Taivaskeron retki Pallaksella

17: Retki taskulampun valossa: Partioretki, taskulamppusuunnistus

18: Lintujen tarkkailuretki: Retki Risön lintutornille

21: Muoviton retki: eväät rasioissa, niinkuin useimmilla retkillä

22: Virkistysretki: Fjärdskär Raippaluodon sillan kupeessa

23: Kuntoiluretki

26: Hyvät eväät metsässä: Erinomaiset täytetyt patongit

27: Suojassa laavulla: partioretki Sommaröhön

28: Luontokuvausretki: Sommarö ja isoveli sai kokeilla kuvata itse luontoa

29: Värikäs retki: ruska-aikana Äkäslompolossa

31: Lätäkössä loiskutellen- retki

32: Retki, jolla kuljet poronkuseman: Pilvilammella

33: Retki mäkisessä maastossa: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

36: Maisemanvaihdosretki: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

37: Retki merkitylle polulle: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

38: Liikut liukuen- retki: Talven retki Varkaankurulle Äkäslompolossa

39: Uutta oppien: Geokätköilyn kokeilu Pilvilammella

40: Retki luonnonrauhaa kunnioittaen

41: Heräsin luonnossa retki: Fäboda

42: Retki, jolla kerrospukeuduit: Lähes jokainen retki. 😀

43: Retki nuotion lämmössä: Sommarö

44: Vihreä retki: Iskmo-Jungsundin vaellusereitti

47: Ideointiretki: Ideoitiin tulevaa partiokautta meren rannalla

48: Retki, joka kehittää tasapainoa: Orivedellä leikittiin Ei saa koskea maata-leikkiä

49: Päin mäntyä-retki: Syksyn ensimmäinen partioretki, olin aivan liian väsynyt uuden arjen pyörityksestä

51: Kestävän kehityksen mukainen retki: veimme joulukuusen jään alle kaloille kutupaikaksi

52: Haaveen toteutusretki: Teimme retken Kotkan Maretariumiin, mikä oli meidän esikoisen toiveretki

Meidän perhe sai 41/52 retkihaasteen retkeä. Teimme myös muitakin retkiä, mitkä ei oikein sopinut tähän haasteeseen, mutta tuntuupas tosi hyvältä, että retkeilimme näinkin paljon! Innolla uuteen retkeilyvuoteen. Hyvää uutta vuotta kaikille ja nauttikaa ulkoiluista.

Joulu alkaa olla ohi ja lähes kaikki lahjat on jaettu. Muutama paketti odottaa vielä saajaa, mutta kaikki itsetehdyt on päässeet uusien omistajiensa luo. Me vietetään joka toinen joulu minun perheen kanssa ja joka toinen mieheni perheen kanssa. Kokoonnuimme tänäkin vuonna pienehköllä porukalla mieheni perheen kanssa ja meillä on aikuisten kesken sovittu, että lahjansaajat arvotaan. Tämä tapahtuu usein jo heti juhannuksen jälkeen, koska suurin osa porukasta on jouluihmisiä. 😀 Tänä vuonna meidän lahjat sai mieheni sisko ja hänen mies. Voisimme toki ostaa jotain, mutta mieluummin olen antanut villaisia lahjoja.

Olen jo useamman vuoden tehnyt joululahjaksi islantilaisen villapaidan jollekin sukulaiselle tai ystävälle ja tänä vuonna oli kälyni vuoro. Hän oli jo pitkään haaveillut kunnon villapaidasta, joten lahja meni oikeaan osoitteeseen! Hän sai itse valita kuvion ja värit ja tämän vuoden lahjapaita oli Riddari harmaan, valkoisen, vaalean beigen ja mustanruskean sävyissä. Aloitin paidan teon hyvissä ajoin ja etäluennot oli hyvää aikaa neuloa tasaisia osuuksia.

Hyvä luentoneule oli myös kälyni miehen joululahjaksi tekemäni Oslo-pipo, siinä kun tarvitsee tehdä pitkät pätkät sileää neuletta. Oslo-pipon jouduin tehdä kahdesti, ensimmäisellä kerralla siitä tuli aivan liian iso.. Tein tämän pipon kolmanneksi pienimmässä koossa ja siitä tuli sopivan napakka eikä ehkä löysty niin paljon käytössä. Pipo on tehty kaksinkertaisesta Arwettasta vaaleanharmaana. Koska arwetassa on laaja värikartta, kyselin hieman apuja kälyltäni, että värivalinta osuisi nappiin.

Heidän 4-vuotias rakastaa dinosauruksia ja olin jo kauan ajatellut tehdä hänelle Sari Nordlundin suunnitteleman dino-pipon. Neuloin tämän yksinkertaisella arwetalla samassa värissä, kuin isänsä pipo. Kontrastiväriksi valitsin tummanvihreän, jonka arvelin sopivan lahjan saajalle. Dinopipo oli aika haastavaa kirjoneuletta, tai vaati kovasti keskittymistä. Onneksi kyseessä oli lasten pipo niin se valmistui kuitenkin ajallaan. Tässä tapauksessa ajallaan oli päivää ennen vieraiden saapumista..

Perheen pienintä, eli 4 kuukautta vanhaa vauvaakaan ei unohdettu, hänelle virkkasin teemaan sopivaksi rapisevan dinosauruksen. Etsin pinterestistä ideoita dinoleluihin ja löysinkin sieltä ihanan ohjeen. Päädyin vain katsomaan mallia tästä kuvasta ja tein omasta päästä tämän lelun. Virkkasin lelun Blend Bamboosta ja selkäosan koristeet ovat mummuni varastosta. Lelun sisään laitoin kinkunpaistopussin tuomaan rapinaa ja koska paistopussi kestää hyvin kuumuutta, kestää se myös pesua.

Näiden lisäksi kudoin villasukat omalle pojalle, hän sai punavalkoiset raitasukat Janne-langan jämistä. Nämä sukat on tarkoitus olla Vaasan Sportin kannattajasukat, eli ”punavalkoiset”, kuten hän asian ilmaisee. Toiset sukat meni toiselle kälylleni, hän kun tuossa aiemmin valitteli ettei omista yhtiäkään villasukkia. Siitäpäs nappasin idean joululahjasukkiin, tarkistin hänen kengän koon kälyni huomaamatta ja kudoin menemään. Käytin tähän työhön lankaa, jota olin ostanut paikallisen lankakaupan alelaarista juurikin sillä ajatuksella, että näistä teen jollekin sukat lahjaksi. Onneksi sukka-asia tuli puheeksi kälyni kanssa niin ainakin meni sukat oikeaan osoitteeseen.

Uusi vuosi on kohta vaihtumassa ja minulla on jo hirveästi neulesuunnitelmia tulevalle vuodelle! Uuden vuoden ensimmäinen projekti on jotenkin aina erityinen, joten sitä pitää vielä pähkäillä. Minulla on langat valmiina mieheni villapaitaan, ehkä se voisi olla se. Samaten täytyisi keksiä joku sopiva matkaneule, koska lapin kutsu on kuultu ja lähdemme tammikuun alussa viikoksi lumille. Näiden lisäksi minulla on vielä muita neuleaiheisia suunnitelmia, joita en ihan vielä uskalla paljastaa. Nämä suunnitelmat ovat pyörineet mielessä jo jonkun aikaa, katsotaan mitä saan aikaiseksi. Ihania vuoden viimeisiä päiviä kaikille.

Pikkuneiti 3-v on tykästynyt Frozeniin ja kuten edellisessä postauksessa kerroin, järjestimme hänelle myös Frozen-teemaiset syntymäpäivät. Olemme katsoneet kyseisen elokuvan vain kerran, mutta hän on muutenkin ihastunut kyseiseen teemaan ja minun Spotifyn vuoden suositut-listan kärjessä keikkuukin Taakse jää-laulu (heti Kotkasydän ja Sportti voittaa-laulujen tullessa hyvänä kakkosena). Pikkusisko on mainio persoona, hän haluaa olla niin prinsessa, kuin jääkiekkoilijakin ja mikäpäs siinä, jännä nähdä mikä hänestä tulee isona

Sitten siihen mekkoon! Kudoin pikkusiskolle mekon hänen 1-vuotisjuhlilleen ja nyt kun se on pieni, halusin tehdä hänelle uuden. Etsin Ravelrystä ideoita ja kyselin Instagramissa vinkkejä muilta neulojilta, kunnes sitten törmäsin Victoria Snellmanin suunnittelemaan Juno Kjolenin (Juno mekko). Olen neulonut Lykkeliten Designin ohjeita aiemminkin, esimerkiksi tämän Isbjörns heldressin ja Mammas Isbjörnshoodien ja valitsin tämän mekon, koska hänen ohjeensa on yleensä hyvin selkeitä. Aikaakaan ei ollut hirveästi, koska puikoilla oli myös muutama joululahjaneule ja sillä, että ohje oli tehty paksummalle langalle saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa..

Ohjeessa on käytetty Sandness Garnin Duoa, joka on minulle tuttu lanka jo Nuuk-paidasta, sai minut valitsemaan saman langan. Lankaa neulotaan 4 mm puikoilla ja Duossa on merinovillaa ja puuvillaa, eli tätä voi pitää myös hieman lämpimämmilläkin säillä. Mekko neulotaan ylhäältä alas saumattomasti ja olalla on pienet frillat. Aivan ihana mekko. Koska mekosta oli tarkoitus tulla Frozen-mekko, halusin helmaan joitain lumihiutaleita. Aluksi koitin tehdä yhden ison hiutaleen silmukoimalla, mutta se näytti liian sotkuiselta, joten purin sen pois. Olin käyttänyt paksumpaa lankaa ja tekniikka rupesi sujumaan, mutta kuvio ei vastannut odotuksiani, joten se oli parempi purkaa. Seuraavaksi koitin kirjoa yhden ison hiutaleen, mutta eipä sekään miellyttänyt, joten se sai lähteä. Rupesi hieman turhauttamaan, koska mekko oli muuten valmis, mutta loppusilaus puuttui. Viimeisenä kokeilin mennä sieltä, missä aita on matalin ja kirjoin muutaman pienen tähden mekon alaosaan ja kappas, olinkin tyytyväinen! Ne sai sitten jäädä ja mekko oli valmis.

Annoimme pikkusiskolle mekon juhlapäivänä ja hän pyörähteli mekko päällään niin hienosti, että eiköhän se kelvannut. Helmassa on nimittäin paljon leveyttä niin sen kanssa kelpaa tanssahdella. Osa Victorian ohjeista on jo suomennettu ja pian tulee tämäkin ohje suomeksi hänen verkkokauppaan. Iloisia neulomishetkiä ja ihanaa joulua. Seuraavaksi pääsenkin esittelemään joululahjaneulomuksiani!

Pikkusisko täyttää 3 vuotta ihan lähipäivinä ja juhlimme hänen syntymäpäiviään jo viikonloppuna. Hän on odottanut juhliaan ainakin syyskuusta, kun silloin vietimme isoveljen syntymäpäiviä. Olemme pitäneet isoveljelle muutamat teemasynttärit ja tottakai sellaiset järjestettiin myös pikkusiskolle. Hän ilmoitti haluavansa Frozen-syntymäpäivät ja sellaiset hän toki sai. Hänelle emme pitäneet vielä kaverisynttäreitä, vaan sellaisia juhlitaan luultavasti ensivuonna. Juhlat olivat pienet, isovanhemmat oli paikalla ja yhdet neidin kummeista pääsivät onneksi paikalle. Kiitos heille siitä!

Frozen-juhlien järjestäminen on näin joulun alla aika otollista, koska silloin on kirppareilla ja kaupoissa kaikenmaailman joulukoristeita myynnissä. Minä kävin jo marraskuun puolella piipahtamassa paikallisella SPR-kirpparilla tarkastamassa koristevalikoiman ja sieltä lähti mukaani sinistä ja hopeista kimallenarua, sekä hopeisia ja sinisiä joulupalloja vain muutamalla eurolla. Tämä aika kannattaa nyt käyttää hyödyksi, koska jos rupeaa etsimään kesällä joulunauhaa koristeeksi, voipi olla että saa etsiä hyvän tovin. Tähän voisin sanoa, että jos joku vaasalainen haluaa lainaksi näitä koristeita niin minulle voi laittaa viestiä! Lainaan mielelläni niin ei jokaisen tarvitse erikseen ostella koristeita. 🙂

Näiden koristeiden lisäksi ostimme muutaman ilmapallon ja teemaan sopivia lautasliinoja. Tarkoituksena on jossain vaiheessa ommella kestolautasliinat, mutta sille ei ole löytynyt vielä sopivaa rakosta, se ei ole ollut prioriteettilistan ykkösenä.. Kakun koristeeksi laitoin pikkuneidin Elsa-nuken ja hänen toiveestaan synttärikakkuna oli mutakakku.. Olin itse ajatellut tehdä pavlovan, koska valkoinen ”jääkakku” sopisi hienosti, mutta täytyihän tässä kuunnella sankaria. ”Haulan mutakakun. Flousen mutakakun, missä on lunta”.. Tuloksena olikin sitten mutakakku, minkä päälle sirottelin tomusokeria ja laitoin Elsan seisomaan kakun päälle. Kermavaahdon päälle sirottelin sinisiä kakunkoristeita ja johan neiti tykkäsi! Muita tarjolla olevia herkkuja oli teemaväreihin sopivat irttarit ja lumiukko-pullat, joita leivoimme yhdessä lasten ja naapurintyttöjen kanssa. Isoveli on innostunut paperisten lumihiutaleiden leikkaamisesta, joten ikkunoissa oli ihanat lumihiutalekoristeet.

Juhlat pidettiin lounasaikaan, joten aloitimme juhlat sankarin toivomalla lounaalla, joka oli joulupuuro. Olin valintaan tyytyväinen, koska se sopii väriltään erinomaisesti Frozen-teemaan. 😀 Leivoin kaveriksi yönyli-sämpylät, jossa taikina tehdään illalla valmiiksi ja aamulla vain nostellaan kauhalla pellille. Kakun ja pullatkin olin leiponut aiemmin, joten juhlapäivänä ei tarvinnut kauheasti nähdä vaivaa, kun puurokin tulee haudekattilassa kuin itsekseen.

Neiti sai ihania lahjoja, muutaman lelun ja teemaan sopivia vaatteita, mm. yökkärin, sukkia ja mekon. Hänen oikea syntymäpäivä on viikko ennen joulua ja haluamme yrittää pitää hänellekin aina omat juhlat, mieluummin vähän ennen oikeaa päivää, ettei juhlat olisi liian lähellä joulua. Olin tehnyt hänelle Lykkeliten designin ohjeella mekon, josta tein hieman Frozen-tyylisen (lähinnä väri) ja ajattelin kirjoitella siitä vielä ihan oman postauksen lähipäivinä. Täytyy sanoa, että mekosta tuli ihana. Meiltä pikkusisko saa vielä lahjaksi omana päivänään minun vanhat nukenvaunut, toivottavasti hän tykkää niistä.

Blogissa on ollut hieman hiljaisempaa nyt, kun olen tehnyt kouluhommia pois päiväjärjestyksestä. Muutenkin on ollut aikamoista palapeliä tämä arki, kun menoja on kasaantunut yhtäkkiä muutamalle viikolle. Ei tämä ruuhka vieläkään ole helpottanut kunnolla, mutta halusin tulla kuitenkin kirjoittamaan meidän viikonloppuisesta pikkujouluretkestä. Metsässä oleilu tekee tutkitusti hyvää mielelle, joten tämä retki tuli enemmän kuin tarpeeseen. Olemme käyneet muutenkin säännöllisesti retkillä ja ehkä tämäkin on ollut yksi syy siihen, miksi sitä tuttua syys-yrmyä ole näkynyt. (Kiitos tästä termistä kuuluu eräälle äiti-kaverille)

Ensimmäisenä adventtina suuntasimme naapuriperheen kanssa retkelle Iskmo-Jungsundin vaellusreitille ja Kråknäsin taukopaikalle. Paikka on meille tuttu jo monelta kerralta ja valikoitui tälläkin kerralla matkan lyhyyden takia retkipaikaksi. Lähdimme retkelle kahden maissa, joten takaisin tullessa olisi jo pimeää ja se on lapsille aika jännittävää. Emme myöskään halunneet, että paluumatka olisi liian pitkä pimeässä metsässä.

Olimme etukäteen sopineet, että eväänä on tällä retkellä riisipuuroa ja glögiä ja kuuma riisipuuro termarista lämmitti ihanasti. Olin laittanut puuron sekaan muutaman mantelin ja anopin sanoin; se joka saa mantelin, saa laulaa. Ihme oli että juuri kukaan ei tunnustanut, vaikka manteleita oli puuron seassa kaksi kappaletta. 😀 Jälkiruuaksi oli pipareita ja olin lähtiessäni napannut vielä aikaisemmilta kerroilta jääneet vaahtokarkit, joita paahdoimme pipareiden väliin. Vaahtikset on lasten herkkua ja he saivat itse paahtaa omansa. Pieninkin paahtoi omansa, mutta ne taisi mennä parempiin suihin jo muutaman sekunnin paahtamisen jälkeen..

Paluumatkalla laitoimme kaikille lapsille otsalamput päähän ja meidän lapsilla oli tonttulakit päässä, joten kuuli hyvin missä pienin menee. Isomman menoja ei tarvinnut arvuutella, sen kuuli ilman tiukuakin.. Hämärä metsä jännitti aluksi lapsia, mutta hienosti lähtivät seikkailemaan ja kiipeilivät kivillä ja kaatuneilla puunrungoilla ihan kuin pimeää ei olisikaan ollut. Oli ihana retki, marraskuun pimeys alkoi tässä vaiheessa jo taittua joulukuuksi, olihan tänä retkipäivänä jo ensimmäinen adventti. Ihanaa joulunodotusta ja mainioita ulkoiluhetkiä.