Olen tainnut kirjoittaa muutamaankin otteeseen Äkäslompolon helpoista retkikohteista, jotka sopivat pienimmillekin lapsille, mutta tällä kertaa ajattelin kirjata ylös omat lempparini! Samoja polkuja ne melkein ovat, mutta tällä kertaa hieman eri näkökulmasta.
Kesälomareissumme suuntautui tälläkin kertaa Äkäslompoloon, mutta NUTS polkujuoksutapahtuman peruuntumisen takia lähdimme pohjoiseen suunniteltua aiemmin. Mukaamme lähti tälläkertaa siskoni ja hänen poikaystävä, joten mekin saimme mieheni kanssa mahdollisuuden lähteä kahdestaan lenkille!
View this post on InstagramA post shared by Anna Suvilaakso (@asevelikylassa) on
Majoituimme Nilivaarassa, josta on lyhyt matka Kesängille ja sitä kiertävälle Tähtipolulle, joka on aivan upea reitti! Tämä reitti on helpoin aloittaa Kesänkijärven parkkipaikalta ja lähteä kiertämään polkua myötäpäivään kohti Kesänkijärven laavua. Samasta paikasta lähtee myös Hillapolku, mistä olen kirjoittanut aiemmin! Tähtipolku erkanee hillapolusta laavun kohdalta, josta alkaa reitin vaativin osuus, Pirunkurun nousu. Tämä kuru noustiin viimevuotisessa NUTS-kisassa, joten tiesimme mikä meitä odottaa. Silti jouduin kyselemään mieheltäni, että miksi me tultiinkaan tänne. 😀 Hyttyset eivät tällä kohtaa vaivanneet, mutta pari paarmaa meinasi saada mielenrauhan järkkymään pahasti. Siihen auttoi vain reipas eteneminen, joten tossua toisen eteen! Kurun jälkeen oltiinkin Kesängin laella, mistä oli aivan mahtavat näkymät joka suuntaan. Sieltä lähdettiin laskeutumaan aluksi kivikkoista polkua kohti Tahkokurun laavua ja siinä kohdalla polku muuttui leveäksi ja helppokulkuiseksi alamäeksi, joka jatkui aina alas asti. Me aloitettiin meidän kierros keskeltä tätä alamäkeä, koska lähdettiin lenkille suoraan mökiltä. Mutta siis alas asti, tarkoittaa aika lähelle parkkipaikkaa. Siinä tulee pieni pätkä hiekkatietä, mutta ei pitkälti. Ai että miten ihana tämä polkulenkki oli ja erityinen se oli siitäkin syystä, että olin pelännyt, etten pysty juoksemaan koko kesänä kantapäävamman takia. Ja tämä oli jo toinen lenkki reissullamme!
View this post on InstagramA post shared by Anna Suvilaakso (@asevelikylassa) on
Ensimmäinen juoksulenkki suuntautui Varkaankurun luontopolun kautta kesängille ja siitä uimareissun kautta mökille. Tämä kyseinen reitti on suosikki-juoksureittini, mutta myös kävellen tämä Velhonpolku on erittäin kaunis. Tästäkin olen kirjoittanut aiemmin ja tämä on erinomainen päiväretkikohde lasten kanssa! Polku nousee ensin tunturiin ja varsinkin syksyisin tämä on todella kaunis, kun maaruska värjää maiseman. Koko porukalla retkeillessämme söimme Varkaankurun kodassa eväitä ja tottakai heittelimme kiviä veteen.. Kodan jälkeen polku vaihtuu alamäkeen ja mutkittelee joen viertä. Rakastan juosta alaspäin niitä pitkospuita, siinä on jotain todella ihanaa. Lapsetkin jaksavat parhaiten aina nämä pitkospuut-osuudet. Kun Velhonpolku lähtisi nousemaan takaisin luontokeskukselle, erkanee siitä reitti Kesängin keitaalle, jossa pitkospuut tuntuvat jatkuvan ikuisuuden. Joki ja sen reunat ovat niin kauniita, varsinkin kesällä, kun monet kukat ovat puhjenneet kukkaan. Kesängille tullessamme jatkoimme Hillapolun suo-osuudelle ja juoksimme siitä kotiin. Pidemmän lenkin saa juoksemalla Hillapolun vastapäivään, eli Kesänkijärven ympäri. Tämä oli tämän kesän ensimmäinen lenkki eikä se onneksi jäänyt viimeiseksi. Tämä lenkki on helposti muunneltavissa ja jos haluat kokeilla polkujuoksua niin esimerkiksi tämä Velhonpolku on juuri mainio tapa aloittaa!


Kolmas lemppari onkin sitten Muonion puolella, jonne ajelee Äkäslmpolosta noin 40 minuutin ajan. Särkitunturi löytyi vähän niinkuin vahingossa ja siitä tuli kestosuosikki heti ensikäynnillä. Olimme liikkeellä koko retkiseurueen kanssa ja toisin kuin aiemmin, kohta 5-vuotias isoveli käveli koko matkan edestakaisin! Vielä viime syksynä vuokrasimme hänellekin kantorinkan, mutta nyt alkaa jo painorajat paukkua hänen kohdallaan. Meitä oli monta aikuista, joten tarvittaessa hänelle liikeni kyllä reppuselkäkyyti, mutta sitä ei kauhean monta kertaa tarvittu. Pikkusisko käveli satunnaisesti, mutta maanittelimme hänet istumaan kyydissä, joten käveleminen olisi hieman ripeämpää. Pidimme pienen tauon Särkijärven kodalla, että pienimmät jaksaisivat ylös asti ja kuumuuden takia piti juoda paljon. Huipulla ei tällä kertaa tullut, vaan oli oikeastaan kuuma! Tällaista päivää en uskonut koskaan näkeväni tunturin huipulla, enkä olisi koskaan uskonut pulahtavani tunturin laella olevassa lammessa. Tällä kertaa kuitenkin pulahdimme ja se vilvoitti ihanasti! Yhdestä kohdasta pääsi pienimmätkin kastamaan jalkojaan ja tämä tunturin valloitus oli kyllä menestys! Niin, ja ne näkymäthän on tunturin laelta todella kauniit, Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tunturijonot näkyvät täältä ihanasti.


View this post on InstagramA post shared by Anna Suvilaakso (@asevelikylassa) on
Nämä kolme polkua olivat omat lempparit, tällä kesälomareissulla kävimme lisäksi Saivon kierroksella, ihmettelemässä Lapin Helvettiä Pakasaivolla sekä kalastelimme (niin no, miehet kalastivat) Kesängillä. Lupia saa esimerkiksi Luontokeskus Kellokkaalta. Saimme syödäksemmekin oikein maukasta kirjolohta! Jokainen Äkäslompolon reissu on aina erilainen ja vaikka kiertäisimme samat paikat kymmenenkin kertaa, ei niihin maisemiin vaan kyllästy. Pääsisipä takaisin!


Kotimatkalla yövyimme Oulussa, täältä löytyy postaus, joka on tehty yhteistyössä Original Sokos Hotel Arinan kanssa.