Asevelikylässä
Käsityöt
Puuhastelut
Retkeily
Asevelikylässä
  • Käsityöt
  • Puuhastelut
  • Retkeily
Browsing Category
Archive
Käsityöt

Neulottu keppihevonen

17 huhtikuun, 2020 Ei kommentteja
Share:

Pieni tyttäreni on alkanut innostumaan keppihevosista, koska sellaisen nähdessä alkaa hirmuinen ”heppa!”-huuto. Eräänä päivänä, kun hän pelasi sählyä isoveljensä kanssa, vaihtui maila pelivälineestä ratsuksi. Kaikeksi onneksi (heh) olin uutta projektia vailla ja rupesinkin eräänä iltana kaivelemaan lankavarastoja. Idea minulla oli jo valmiina ja pitihän sitä ruveta hommiin, jotta neiti saisi uljaan ratsunsa.

Neulottu keppihevonen

Olin saanut mummuni vanhat langat käyttööni ja sieltä löytyikin monta pientä vaaleanharmaata kerää, vastasivat 7 veljestä langan paksuutta. Kaikki 4 kerää olivat pikkuisen eri värisiä, mutta ajattelin silti käyttää ne tähän työhön. Ajatuksena oli tehdä iso villasukka ja sitten täyttää se. Kudoin kaksinkertaisesta langasta, joten värierot eivät erottuisi niin paljon.

Jämälankavillasukasta keppihevonen

Kudoin hevosen pään tavallisen villasukan tapaan, tosin tähän sukkaan tuli 42 silmukkaa ja käytin 4,5 mm puikkoja. Varteen tein 5 krs 1 o 1 n-joustinneuletta, jonka jälkeen kudoin 20 cm sileää neuletta. Kantapään tein ihan peruskantapään ohjeella ja 22 silmukalla. Kantapään ohjeita löytyy netistä monia hyviä, mutta yhteishyvän sivuilla on oikein mainio peruskantapään ohje, jota olen käyttänyt useasti. Täytyy myöntää etten muista ollenkaan, kuinka monta silmukkaa poimin kantapään reunoilta, mutta poimi niin monta kun tarvii ja kaventele niin, että jäljelle jää 20 silmukkaa, jos käytät sukkapuikkoja niin 10 molemmille puikoille (yhteensä siis 42 silmukkaa). Kudoin kantapäästä laskien 15 cm ennen kärjen sädekavennuksia. Yleensä teen kärkeen nauhakavennuksen, mutta tähän sopi paremmin sädekavennukset. Kavennukset tehdään joka kerta samassa kohdassa, väliin tehtävien silmukoiden määrä vain vähenee joka kerta. Aloitin kutomalla 2 oikein yhteen ja väliin 5 silmukkaa. Toista näin koko kierros ja tee 3 välikierrosta. Seuraavalla kavennuskerralla 2 oikein yhteen ja 4 silmukkaa väliin. Tämän jälkeen tein kaksi välikerrosta ja seuraavan kavennuskerran jälkeen enää yhden välikierroksen. Viimeiset kierrokset kavensin ilman välikierroksia. Kun silmukoita oli jäljellä enää 8, katkaisin langan ja vedin silmukoiden läpi.

Keppihevonen kierrätysmateriaalista

Korvat kudoin yksinkertaisella langalla, ja 4 mm puikoilla. Tein nämäkin pyöröpuikoilla, mutta jos käyttää sukkapuikkoja, niitä riittää 3 kappaletta. Luo 24 silmukkaa, jotka jaetaan 12 molemmille puikoille. Kudoin 6 kierrosta sileää neuletta, jonka jälkeen tein kiilakavennukset joka toisella kierroksella niin kauan, että puikoilla oli 6 silmukkaa. Sen jälkeen kavensin joka kierroksella. Kun puikoille on 4 silmukkaa, katkaise lanka ja vedä silmukoiden läpi. Ompele alareunan yhteen ja kiinnitä hyvin hevosen päähän. Ompelin korvat hieman kaarevasti kiinni, mutta se on makuasia, kuinka ne haluaa.

Tässä vaiheessa hevonen näytti enemmän kamelilta

Käyttämäni langat olivat olleet säilössä aika kauan, joten niissä oli sellainen tunkkainen haju. Halusin muutenkin kastella sukan jäljen tasoittamiseksi, joten pistin liotusveteen hieman pesuainetta. Pesun jälkeen kirjoin hevoselle silmät. Silmänä voi käyttää vaikka vanhoja nappeja tai valmiita turvasilmiä tai huopakangasta.

Minulla oli olemassa vanua, joten käytin sitä hevosen täyttämiseen. Tähän hommaan kävisi hyvin myös vaikka vanhan tyynyn täytteet, jos esimerkiksi koristetyynyt alkaa olemaan entisiä.. Täytin ensiksi pääpuolen, jonka jälkeen tein hevoselle harjan. Leikkasin n. 25 cm mittaisia pätkiä useampia valmiiksi ja kiinnitin aina 3 langanpätkää kerrallaan hevosen harjaksi. Etsin päästä keskikohdan ja virkkuukoukun avulla kiinnitin hiuksia n 20 sentin matkalle niskaan. Vein virkkuukoukun hevosenpään silmukoiden alta nappasin kaksinkertaisesti taitetut langanpäät ja vedin ne silmukoiden alta ja vedin langat lenkin läpi. Tee muutama rivi ”hiuksia” myös etuhiuksiksi. Koska langanpäät olivat jokainen vähän eri mittaisia, tasoitin saksilla harjan tasaiseksi. Tämän jälkeen täytin hevosenpään loppuun.

Tein harjan virkkuukoukun avulla

Täyttämisen jälkeen tein keppiä varten kolon ja laitoin kepin päähän liimaa, jotta se pysyisi hyvin paikallaan. Keppinä käytin vanhaa katkennutta harjan vartta, joka ennen uusiokäyttöä hiottiin ja öljyttiin rypsiöljyllä, jottei siitä irtoaisi tikkuja. Laitoin liimaa vielä vielä siihen kepin osaan, joka tulee sukan varteen. Kiinnitin hevosen pään varteen pyörittelemällä lankaa sukan varren ja kepin ympärille.

Liimaa kiinnittämään pään keppiin

Suitset tein kankaisesta narusta, mikä tahansa naru käy tähän. Mittasin narun hevosen turvan ympärille ja solmin sen tiukasti ensin turvan ympärille ja sitten vielä toinen solmu hevosen pään yli. Kiinnitin tämän osan liimaamalla. Hevostermit ovat minulla kovasti hakusessa, pahoittelen, jos olen käyttänyt vääriä termejä.

Rakas ”heppari”

Pikkuneiti ei millään olisi malttanut antaa liiman kuivua, vaan hyppi tasajalkaa hokien ”onko tämä minun?” ja ”onko heppari minun?” Päikkäreiden jälkeen pikkusisko sai sitten omansa ja sillä onkin leikitty hurjan paljon. Isovelikin kaipailee omaansa, mutta saas nyt nähdä riittääkö hänellä into keppareihin pitkäksi aikaa. Jos se siltä näyttää, että vielä parin viikon päästä hänkin kaipaa omaansa niin tottakai teen sellaisen, kyllähän tuota jämälankaa tuolla varastoissa on vielä toiseenkin keppariin.

Continue reading
Reading time: 4 min
Written by: Anna
Retkeily

Lähiretkellä Vikarskatin luontopolulla

8 huhtikuun, 2020 1 kommentti
Share:

Viime viikonloppuna retkeilimme jälleen meille entuudestaan tuntemattomilla poluilla, kun lähdimme retkelle Raippaluodon perukoille, Björköbyhyn. Björköbystä löytyy myös ihana Svedjehamn näkötorneineen ja luontopolkuineen, mutta halusimme uusille poluille, joten suuntasimme kohti Vikarskatin kalasatamaa. Vikarskatin kalasatamaan kuljetaan Svedjehamnin kautta ja ajellaan hiekkatietä muutama kilometri. Reitti on hieman pidempi, kun mitä yleensä retkeilemme lasten kanssa, mutta mainiosti jaksoi meidän 4,5 vuotias tämän 5 kilometrin reitin.

Vikarskatin lluontopolulla

Reitti lähtee kalasatamasta ja kulkee metsässä myötäillen rantaviivaa. Useampaan kertaan pysähtelimme matkan varrella vain ihastelemaan täydellisen sinistä merta. No, toiset ihastelivat ja toiset heittelivät kiviä veteen.. Kiviä tällä reitillä muuten riitti! Paikka paikoin polun vierusta oli pelkkää Pirunpeltoa ja siitä saikin rastin retkihaasteen kohtaan 13, kiveltä kivelle. Reitillä oli muutakin nähtävää kuin kivipellot ja rantakalliot, matkalla oli ryssänuuni sekä muistomerkki, joka oli pystytetty hukkuneiden muistoksi. Polulta oli myös näkymät Ritgrundin majakalle. Majakat on kovasti kiehtovia ja haaveissa onkin ollut jo pitkään retki majakkasaarelle. Toivottavasti se toteutuisi tänä kesänä!

https://www.instagram.com/p/B-kVUW0AGXL/?igshid=19edz7xt0yar1

Määränpäänä, eli taukopaikkana oli vanha kalasauna (Finnhamnen). Kalasauna on autiotupa ja ainakin viime viikonloppuna se oli vielä auki, tosin kuin Metsähallituksen ylläpitämät autiotuvat tällä seudulla. Kurkkasimme tuvan sisään ja siellä olisi varsin mainiota joskus viettää yö! Me kuitenkin halusimme nauttia aurinkoisesta kevätpäivästä ja söimme eväämme rannan nuotiopaikalla. Meitä ennen oli jo tullut muutama retkiseurue, joten nuotio odotteli valmiina, mikä on aina mukava yllätys. Penkeillä istuskeli jo toinen perhe, joten me istuimme kivillä, jotta turvallinen etäisyys säilyisi myös taukopaikalla. Rannassa ja tuvan tuntumassa oli monia luonnon muovaamia penkkejä, joten tänne olisi mahtunut kyllä enemmänkin retkeilijöitä. Kulkiessamme takaisinpäin muita retkeilijöitä tulikin paljon vastaan. Ilmeisesti paikka on todella suosittu, eikä se ole ihme!

Finnhamnin kalasauna

Aurinkoista pääsiäistä kaikille!

Continue reading
Reading time: 1 min
Written by: Anna
Käsityöt

Islantilaisneuleen muokkaaminen – Aftur ja mini-Aftur

5 huhtikuun, 2020 1 kommentti
Share:

Hyvän ystäväni valloittava tytär täytti viime kuussa vuoden ja tavoilleni uskollisena kudoin neitokaiselle villapaidan. Tällä kertaa en käyttänyt täysin valmista mallia, vaan tein pienestä paidasta tarkan kopion äitinsä paidasta. Ystäväni sai minulta 30-vuotias lahjaksi Afturin ja arvelin, että samanlainen paita ilahduttaisi heitä (tai ainakin äitiä) kovasti. Ystäväni ihastui ajatukseen ja sainkin jo muutamia ihania äiti-tytär kuvia, sekä mainioita 1-vuotias kuvia.

Kamburin silmukkamäärän mukaan tehty Aftur

Monesti olen nähnyt, kuinka Alafos-langoille suunniteltuja malleja ollaan sovellettu lettlopille sopivaksi nappaamalla silmukkamäärät esimerkiksi Riddarista ja tätä samaa tekniikkaa minäkin käytin. Pikku-Afturiin otin silmukkamäärät Kambur-paidasta, jossa on saman mittainen mallikerta (8 silmukkaa), kuin Afturissa. Laskin, että koon 1-2 kaarrokkeeseen tulee 28 kierrosta ja alkuperäisessä Afturissa on aika monta enemmän.. Aftur oli kuitenkin helppo malli pienentää, koska siinä oli tosi monta ”välikerrosta”, jossa ei tehdä kirjoneuletta. Jätin kaikki nämä välikerrokset pois, eikä pikkupaidasta ei tarvinnut jättää yhtäkään kirjoneulekuviota pois. Kavensin alkuperäisen kaavion mukaan ja viimeisellä kierroksella kavensin niin, että silmukkamäärät täsmäsivät Kamburin silmukkamäärän kanssa, ettei kaula-aukosta tulisi liian isoa tai pientä. Resorit tein helmineuleella alkuperäisen mallin mukaan.

Aftur ja mini-Aftur

Oli ihana tehdä tällainen samistelupaita! Paitalangatkin oli minulla jo valmiina, joten olin tyytyväinen voidessani käyttää varastoistani lankoja pois. Kokeilin paitaa meidän tyttärelle ja kaarroke istui oikein hyvin hänelle. Pelkäsin, että kaarrokkeesta tuli liian iso, mutta se olikin hyvä. Neuloin paidan helman ja hihat hieman pidemmiksi, joten paitaa tulisi voida käyttää ainakin muutaman vuoden.

Kuvat on ottanut ystäväni ja hänen veljensä.

Continue reading
Reading time: 1 min
Written by: Anna

Hei. Olen Anna, kahden pienen lapsen äiti. Asumme rintamamiestaloalueella Asevelikylässä. Rentoudun neulomalla ja hankin harmaita hiuksia haalimalla itselleni liikaa projekteja. Aina tilaisuuden tullen retkeilemme yhdessä perheen kanssa.

 

Tavoitat minut sähköpostitse osoitteesta

suvilaaksoanna@gmail.com

Avainsanat

Ekologisuus Islantilaisneule Jooga Joulu Juhlat Jämälanka Kansallispuisto Kantaminen Kasvimaa Kasvisruoka Kielikylpy Kierrätys kiipeily Kirjoneule Koiranpentu Lappi Lapsiperhe Luonnonkosmetiikka Lähiretkeily Merenkurkku Neulominen Nuts Opiskelu Ostolakko Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Perhepartio Polkujuoksu Retkeily Retkieväät Retkihaaste Rintamamiestalo Satokausi Synttärit Säilöminen Talviurheilu telttailu Ulkomailla Vaasa Villapaita Villasukat Virkkaus Walesin Springerspanieli Yhteistyö Ylläs Äkäslompolo

Viimeisimmät artikkelit

  • Varhaiskasvatusopintoja kielikylpylinjalla – osa 3
  • Uuden satokauden suunnitelmia
  • Lasten syntymäpäivät Wasa Up-kiipeilykeskuksessa
  • Tromssa, Sommarøy ja Ringvassøya – telttailemassa Pohjois-Norjassa
  • Kiipeily – koko perheen harrastus
  • Käsityöt
  • Puuhastelut
  • Retkeily
Follow on Instagram

Arkistot

  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • syyskuu 2022
  • elokuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • tammikuu 2022
  • marraskuu 2021
  • lokakuu 2021
  • syyskuu 2021
  • elokuu 2021
  • heinäkuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
Follow on Instagram

® 2011 All rights reserved.