Teppo Tonttu toi meidän perheeseen viime vuonna Yhteisen tekemisen joulukalenterin, joka oli sellainen menestys, että tämäntapainen kalenteri taitaa tulla meidän talouteen tästä eteenpäin joka vuosi. Teppokin oli samanlainen menestys ja hänen kepposiaan on Asevelikylässä nähty pitkin vuotta.. (Ikean) joulupukkikin oli ihmetellyt, kun Teppoa ei ollut Korvatunturilla näkynyt kokonaiseen vuoteen!

Kalenterin idea on tehdä yhdessä jotain jokaisena päivänä. Jos jonain päivänä vaikuttaa siltä, että on paljon menoa, voi sinä päivänä löytyä vaikka pieni herkku kalenterista. Tästä on turha ottaa minkäänlaista stressiä, joulun odotuksen kuuluisi olla mukavaa kaikille, myös minunlaisille suunnittelijalle/suorittajalle. Minullekin tämä kalenteri on hyödyllinen, sillä porrastamalla esimerkiksi leivontajutut, saan kivasti etukäteen jo pullat pakkaseen ja piparitkin tulee leivottua. Kannattaa kirjoittaa itselleen tehtävät myös etukäteen ylös, sillä jos lunta ei olekaan ja kalenterista tupsahtaa ”pulkkamäki” voipi mennä kovimmallakin suunnittelijalla sormi suuhun..

Kalenteri ilmestyy meille muutama päivä ennen joulukuuta ja ensimmäisessä luukussa on kirje Tepolta sekä kehoitus etsiä Suuren metsän joulu-kirja, jossa on yksi tarina jokaiselle päivälle. Kalenteri alkaa samalla tavalla kuin vuosi sitten. Ajattelin tähän vain listata meidän tekemisiä, enkä laita päivämääriä ollenkaan niin ei itsellekään tule vielä suorituspaineita.

Isoveljen kanssa emme harrastaneet kauheasti askarteluja, mutta pikkusisko rakastaa ”hiimaamista”, joten tänä vuonna askarrellaan. Luvassa on joulukoristeiden, joululahjalistan ja joulukorttien askartelua. Aiomme maalata käpyihin valkoisella lumipeitteen, ehkä tehdä jonkun toisenkin kuusenkoristeen, joulukortteihin tulee lumihiutale ja lahjalistaa varten saa lelulehdistä leikata mieleisensä lahjatoiveet irti ja liimata paperille.

Pikkusiskolla on syntymäpäivä viikko ennen aattoa, joten joulukuu pitää sisällään monenlaista juhlaa. Leivomme muutenkin paljon lasten kanssa, mutta nyt täytyy vähän jaksottaa, ettei kaikki kasaannu viimeiselle viikolle. Leipomuksia liittyen tulee tehtävät piparitaikinan tekoon, pipareiden leipomiseen, pullien leivontaan ja taatelipallojen tekoon. Taatelipallot on tosi hyviä ja sokerittomia herkkuja, niitä kelpaa pikkuväen syödä jouluna. Teemme myös linnuille jouluksi siemenkakun ja samana päivänä annamme lahjan eläimille, eli lahjoitamme pienen summan luonnonsuojeluliitolle.

Luukuista ilmestyviä jouluisia aktiviteetteja ovat kuusen haku, kuusen koristelu, joulupuuroa Edvininpolulla (7.12), lasten kauneimmat joululaulut (15.12), joulusauna mumman ja paapan kanssa sekä kaksi jouluista elokuvailtaa asiaankuuluvine herkkuineen.

Yhdestä luukusta paljastuu lapsille uudet heijastimet, toisena päivänä mennään uimaan ja aiomme myös käydä kirjastossa lainaamassa jouluaiheisia kirjoja (jos niitä siellä on vielä). Meillä on ensimmäistä kertaa harrastusten joulujuhlia, joten senkin takia emme jokaisena päivänä välttämättä tee mitään tiettyä. En halua, että lapseni suorittavat joulua samalla lailla kun äitinsä, jolla on jo listalla, mitä kaikkea ”pitää” tehdä ennen joulua.. Teen hirveästi asioita joulua varten, mutta teen kaiken mielelläni ja rauhallisessa tahdissa, enkä aio yhtään stressata. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty 😀

Tänä vuonna minulla on vielä paljon aikaa esimerkiksi leipoa lasten kanssa, kun olen kotiäitinä. Ensi jouluna voikin olla toinen ääni kellossa, kun aikaa ei ole niin paljoa. Katsotaan sitä sitten ja nautitaan tästä joulunodotuksesta täysin rinnoin. Meillä on jo aloitettu pienillä koristeluilla, kun laitoimme tähdet ikkunoille tuomaan valoa tähän kurjaan pimeyteen.

Talvi tuli ja oli aika kaivella esiin talvivarusteet lapsille ja aikuisille. Minun äiti teki minulle lapaset kaksinkertaisesta 7 veljestä-langasta silloin, kun asuin vielä kotona ja ne ovat edelleen erinomaisessa kunnossa. Kaksinkertaisesta langasta neulottuna ne ovat tiiviimmät kuin yksinkertaiset villalapaset ja pitävät myös jonkun verran vettä. Nämä punaiset lapaset ovat minulla melkein aina ulkoillessa, paukkupakkasilla saatan laittaa vielä sormikkaat alle niin johan tarkenee.

Isoveljen lapaset hukkuivat kauppareissulla viime talvena, joten oli aika neuloa hänelle uudet. Koska tämä lanka on ollut kestävää ja hyvin lämpimäksi todettua, päätin tehdä samanlaiset lapaset hänelle, toki pienellä erolla. Näistä lapasista tulisi hänelle enemmän kuin mieluisat, koska ovat saaneet inspiraation hänen lempihahmostaan Salama McQueenista. Jos hän saa valita, minkä elokuvan katsomme, se on aina ”SamalaQueen”. Voidaan puhua jonkinlaisesta kestosuosikista, koska olemme katsoneet Autot 1 & 3 niin monesti, että osaamme ne ulkoa. Meillä pidetään elokuvailta ehkä kerran kuussa..

Ohjeeseen nappasin osviittaa Novitan sivuilta, ajattelin että langan paksuus vastaisi noin Isoveli-langan paksuutta. Mallitilkkua en ruvennut tekemään, annoin mennä vaan. Lankana siis 7 veljestä ja tein 4,5 puikoilla ja tuon ohjeessa olevan 110 koon mukaan, koska isoveli on juurikin tämän mittainen. Varressa on 28 silmukkaa ja tein 13 kerrosta 1 o 1 n resoria. Tein ohjeen mukaisen peukalokiilan. En halunnut mittailla isoveljen kättä etukäteen, koska en halunnut yllätyksen menevän pilalle, mutta tästä syystä joudun nyt jatkamaan peukaloa hieman pidemmäksi.

Kiilan jälkeen tein 8 krs sileää, kunnes oli aika tehdä herra McQueenin naama. En viitsinyt tähän työhön opetella intarsia-neuletta, koska olin laiska ja halusin nämä heti valmiiksi. Jälkiviisaana olisi ehkä kannattanut, kärjestä ei olisi tullut niin paksu.. Neuloin lapasten päälliosan valkoisella ja alaosan punaisella ja kuljetin aina toista lankaa mukana sitoen langanjuoksut kolmen silmukan välein. Vaihtelin myös sitomiskohtaa, ettei sitomiskohta näkyisi läpi toiselle puolelle. Kärjestä tuli tosiaan aika paksu, mutta ainakin se on lämmin! En tehnyt kärjestä kokonaan valkoista, koska 4-vuotias ja valkoiset lapaset ei ole ehkä paras yhdistelmä.. Kärkiin tein leveän nauhakavennuksen.

Rajasin Salaman ”silmät” tikkipistoilla ja silmiksi päädyin lopulta leikkaamaan huopakankaasta pienet palat mustaa ja tummansinistä. Liimasin silmät lapasiin kiinni, mutta varmistin pysyvyyden vielä ompelemalla silmiin pienen valkoisen ”pisteen”, mikä hahmolla on muutenkin. Kokeilin silmiksi kaikenlaista, aluksi kokeilin virkata, mutta en saanut virkkaamalla tarpeeksi pientä ympyrää. Kirjonnasta tutulla solmupistolla silmistä tuli liian pienet ja silmukoita jäljentämällä Salama näytti nukkuvalta.. Huopa oli siis hyvä ratkaisu tähän hätään ja onneksi sitäkin löytyi kotoa.

Kokeilin työssä myös ensimmäistä kertaa silmukoiden jäljentämistä. Silmukoin kämmenselkään salaman keltaisella langalla ja lopputuloksesta tuli yllättävän hyvä! Täytyy kokeilla toistekin tätä tekniikkaa, koska helpolla sai kuvion ilman kirjoneuletta.

Annoin lapaset isoveljelle maanantaina ennen kerhoon lähtöä ja hän tykästyi niihin ihan hurjasti. Aluksi olin ajatellut antaa nämä joululahjaksi, mutta halusinkin piristää näitä takkuisia kerhoaamuja jollain pienellä (tarpeellisella) lahjalla ja ainakin siinä onnistuin. Oli niin aurinkoinen naamataulu pienellä pojalla, kun lähdettiin nämä kädessä kohti kerhoa.