Pientä pintaremonttia Asevelikylässä
Toukokuun puoliväli tarjoili kaksi ihanaa merkkipäivää, meidän 5-vuotis hääpäivä oli juuri ja viikkoa aikaisemmin juhlistimme viittä vuotta Asevelikylässä. Viimeiseen viiteen vuoteen on mahtunut hirvittävän paljon iloa ja elämä on muuttunut kahden hengen taloudesta nelihenkiseen. Rakastan kovasti meidän oloa ja eloa rintamamiestalokylässä. Rintamamiestalo ei kuulemma ole koskaan valmis, mutta meillä taitaa olla juuri nyt hyvällä mallilla. Talon ulkopuolella muutama ”pikku” juttu odottelee omaa aikaansa, mutta sisätiloissa näyttää hyvältä!
Rupesimme etsiskelemään meille isompaa taloa kuutisen vuotta sitten ja meillä oli muutama alue tiedossa, mihin haluaisimme asettua. Mieheni on asunut lapsuutensa Asevelikylässä, joten hän halusi kovasti tulla tänne takaisin. Minä myös pidin kovasti tästä alueesta, mutta ajattelimme, ettei meille täältä löydy taloa.. Aluksi oli ajatuksena etsiä remonttikohde, olimmehan täysremontoineet edellisen asuntommekin. Etsintöjen aikana kävimmekin katsomassa kaikenlaisia remonttikohteita, joista mikään ei oikein ollut se oikea. Olimmekin päättäneet pistää etsimisen tauolle, kunnes äitini soitti ja ehdotti tätä taloa. Mikään ei ole koskaan tuntunut näin täydelliseltä, kuin tämä talo. Talon asukkaat olivat remontoineet talon vanhaa kunnioittaen ja se sopi meidän makuumme täydellisesti! Tässä talossa oli kaikki valmista, jopa salaojat oli laitettu (mikä ei ole rintamamiestaloissa välttämättä itsestäänselvyys). Ihastelimme näytössä taloa suut auki ja onneksemme saimmekin talon omaksemme.

Olemme asuneet nyt viisi vuotta kodissamme ja olemme pikkuhiljaa uusineet pintoja omaan makuumme. Ensimmäinen uusimisen kohde oli keittiö. Keittiö oli remontoitu 90-luvun puolessavälissä, mutta kaapit olivat ihan hyvässä kunnossa vielä, joten päätimme vain maalata kaapin ovet uusiksi. Emme viitsineet (budjettikaan ei sallinut) ruveta keittiöremonttiin, kun sille ei vielä ollut todellista tarvetta. Seinät maalattiin harmaaksi ja kaapin ovet saivat vaalean mintunvihreän pinnan. Maalasimme (puhun me-muodossa, vaikka todellisen työn tekivät mieheni ja hänen isänsä, kiitos heille!) välitilan kaakelit ensin Otexilla ja päälle valkoista maalia (Luja). Kaapin ovet saivat uudet vetimet ja laatikoiden kiskoja uusittiin. Näin meillä on melkein kuin uusi keittiö! Isovanhempani antoivat meille heidän vanhat keittiönpöydän ja pinnatuolit, jotka sopivat meille täydellisesti.


Olemme jatkaneet pintaremonttia aina kesäisin, muutama huone kerrallaan. Ensimmäisenä alakerta, olohuone ja meidän silloinen makuuhuone. Kaikki meidän kodin huoneet on maalattu samalla harmaan sävyllä. Se, ja kaikki muu, mikä on joskus maalattu meidän kodissa, on saanut sävyn Tikkurilan vanhan ajan maalit-vihosta. Vaalean harmaa taitaa olla asia, johon en ihan heti kyllästy.. Se on neutraali sävy ja siihen voi yhdistää kaikki muu mahdollinen väri. Kodistamme löytyvät tapetit ovat Sandbergin tapetteja. Ne ovat ihanan rauhallisia ja rakastan niiden värimaailmaa ja kuvioita.

Olohuoneen lattiat ovat purkutalosta, samoin ihana kakluuni, jota poltamme talvella säännöllisesti. Arvostan kovasti edellisen asukkaan viitseliäisyyttä, sekä intoa kierrätysmateriaaleihin. Olohuoneen ja nykyisen ”työhuoneen” väliset ovetkin ovat löytö jostain vanhasta talosta. Olohuoneen tapetiksi valikoitui Maj- niminen tapetti, vihreässä värissä. Olohuoneessa on myös meidän ainoat uutena ostetut huonekalut, sohvat. Haaveilen uusista sohvista, jotka sopisivat meidän sisustustyyliin hieman paremmin ja joissa olisi paljon parempi istua.. Ehkä sitten, kun menen takaisin töihin.. Nojatuoli on kirpparilöytö (näitä on talossa kaksi), jonka päällystin uudelleen.

Alakerrassa on tällähetkellä ylimääräinen huone, jonka muutamme tulevaisuudessa takaisin meidän makuuhuoneeksi, kunhan lapset ovat tarpeeksi isoja pärjätäkseen itsekseen vintissä. Tällä hetkellä huone toimii työ- ja vierashuoneena. Niin, tai pelihuoneena.. Työhuoneen tapetti on nimeltään Edvin. Tämä oli meillä edellisen asunnon keittiössä, enkä ollut vielä valmis luopumaan näin ihanasta tapetista, joten se pääsi meille uusintakierrokselle. Samoin, kun nykyisen eteisen tapetti , jota meillä oli hieman jäljellä edellisestä remontista. Palat hyötykäyttöön!


Vinttin rappuset olivat onneksi valmiiksi harmaat, joten niitä ei tarvinnut maalata. Maalasin (ja tämän tein itse) puolipanelit harmaaksi ja vanhan tapetin päälle maalasin uuden kerroksen. Tässä vaiheessa harmittaa, etten ole juuri ottanut ennen-kuvia. Rappukäytävän puolipanelit olivat sinisellä kuultomaalilla maalattu ja kaiteet olivat siniset. Nyt ne ovat harmaat. Pidin aluksi kaiteiden sinisestä, mutta ne riitelivät muiden sävyjen kanssa, niin päätin maalata nekin. Tähän käytin öljypohjaista maalia, jota olin ostanut vahingossa (todella paljon) liikaa.. Olin maalannut alakerran pikkuvessan paneelit tällä maalilla aiemmin. Rappukäytävästä tuli ihanan vaalea!



Muutimme vintin makuuhuoneeseen, kun Isoveli muutti omaan sänkyyn ja hänen lelut rupesivat valtaamaan enemmän tilaa. Edelliset asukkaat olivat avanneet alustakomerot auki, mutta onneksi muutama pieni komero oli jätetty vaatekomeroiksi. Isommassa makuuhuoneessa oli myös jostain purkutalosta pelastettu mahtava kaakeliuuni. Se lämmittää meitä kylminä talvipäivinä. Tästä tuli meidän makuuhuone ja Isoveli sai pienemmän huoneen. Isoveljen huoneessa on ainut jäljellä oleva Haltex-levyillä vuorattu katto. Se on joutunut sinne pitkän tähtäimen projekti-listalle, niinkuin muutama muukin asia, mitä ei nyt kannata laittaa uusiksi. Vintissä on käytetty myös samaa harmaata pohjalla, ja tapettina on meidän huoneessa Axel light green.


Isoveljen huoneeseen valitsimme aikaa kestävän siniraitaisen tapetin, joka menee hänen huoneessaan pitkään. Tapetit eivät ole halvimmasta päästä, joten niitä ei huvita uusia ihan heti. Pikkusisko saa muuttaa joko isoveljen huoneeseen hetkeksi, tai sitten hän majailee meidän huoneessa niin kauan, että meidän on aika muuttaa takaisin alakertaan. Isoveljen huoneessa on minun vanha Lundian hylly, johon saa tärkeät tavarat ylähyllylle siskon ulottumattomiin. Vaatekaappina toimiva kaappi odottaa uutta maalia pintaan. Se on ollut välillä punainen ja välillä vihreä. Nyt siitä tulee luultavasti harmaa. Pikku tuolit ja pöytä odottaa myös maalia pintaan. Vanhempieni huvilalla on olemassa toinen samanlainen sänky, joka odottaa pääsyään meille.



Kiertelen kirpputoreilla aika paljon, kun aina on joku etsinnässä, enkä malttaisi millään ostaa uutena. Nyt tähtäimessä olisi uusi (vanha) peili meidän yläkerran vessaan. Haussa on myös matala kaappi vintin aulaan. Mikä mahtava tunne onkaan, kun löytää pitkään etsinnässä olleen käytettynä!
Leave a Comment