Asevelikylässä
Käsityöt
Puuhastelut
Retkeily
Asevelikylässä
  • Käsityöt
  • Puuhastelut
  • Retkeily
Browsing Category
Archive
Retkeily

Iltapäiväretki Valkmusan kansallispuistoon

25 kesäkuun, 2018 Ei kommentteja
Share:

Tulimme viettämään juhannusta appivanhempieni mökille Kouvolan seudulle. Kotona autoa pakatessamme otimme varmuuden vuoksi kantorinkan ja retkikengät mukaan, jos vaikka lähdettäisiin retkelle.. Olemme käyneet pari kertaa Repoveden kansallispuistossa, mutta tällä kerralla ajatuksena oli käydä Valkmusan kansallispuistossa. Valkmusan kansallispuisto ei ole kauhean tunnettu puisto, mutta haluamme kiertää mahdollisimman monessa kansallispuistossa, joten tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä.

Valkmusan kansallispuistossa

Pitkospuita pitkin on mukava kävellä

Valkmusan puistossa on kaksi merkittyä reittivaihtoehtoa, niistä valitsimme Läntisen keitaan lenkin, joka on 2,3 km mittainen rengasreitti. Toisena vaihtoehtona on Moronvuoren päivätuvalle vievä 2 km:n mittainen polku, mutta aikataulujen takia valitsimme lyhyemmän reitin. Olimme etukäteen katsoneet, että rengasreitin varrella ei ole nuotiopaikkaa, joten eväinä meillä oli pastasalaattia ja kylmiä nakkeja. Todennäköisesti ei olisi väliä, mitä evästä on mukana, kun kaikki maistuu aina hyvältä retkillä. Taukopaikka oli luontotornin juurella, jossa oli pöydät ja penkit. Tornista oli laajat näkymät suolle ja ylhäällä tornissa oli valokuvanäyttely suon elämästä.

Näkymä luontotornista

 

Retkiseurana meillä oli kälyni ja hänen mies, ja heidän ihana 2 vuotias poika. Isoveli ja serkkupoika olivat osan matkasta kyytiläisinä, mutta halusivat myös kävellä osan matkaa. Pieniä pätkiä lukuunnottamatta reitti on pitkospuita ja Valkmusan pitkospuut olivat hyvässä kunnossa. Niitä pitkin pystyi huoletta antaa isoveljen kulkea. Reitti oli juuri hyvä iltapäiväretkeksi meidän porukalle. Suolla olevat käkkärämännyt oli kaikkien mielestä hienoja ja muutaman mustikkakin löytyi (jo!) maisteltavaksi. Harvemmin tulee retkeiltyä suolla, hyvä että lähdettiin!

Onneksi rinkan sivutaskussa oli muutama kivi näitä tilanteita varten!

Continue reading
Reading time: 1 min
Written by: Anna
Retkeily

Ylläksellä lasten kanssa

19 kesäkuun, 2018 5 kommenttia
Share:

”Mennäänkö Lappiin”, on ollut yksi isoveljen suosikkilauseista viime syksystä lähtien. Lupasimme hänelle silloin, että menisimme kesällä uudestaan. Välissä teimme tosin pikavisiitin Ylläkselle, mutta nyt oli vihdoin taas aika pakata retkikamat autoon ja lähteä kohti pohjoista. Suuntana oli tälläkin kertaa Äkäslompolo. Yövyimme matkalla Oulussa, ettei istuminen kävisi liian raskaaksi takapenkkiläisille.

Ylläksen maisemat ja reitit alkavat tulla tutuiksi, joten retkisuunnitelmaa oli mukava tehdä. Valitsimme kohteiksi tuttuja reittejä ja yhden uuden kohteen. Samoissa kohteissa on mukava käydä eri vuodenaikoina, kun luonto on aina eri näköinen. Reittien varrelta piti löytyä kota tai laavu ja kauhean pitkiä päiväretkiä emme halunneet lasten kanssa tehdä. Onneksi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella riittää polkuja kierrettäväksi! Alla pienet kuvaukset retkipäivistämme, lisää tietoa kohteista ja reiteistä löytyy täältä.

Raikasta vettä purosta Kesängillä

Hillapolku

Tälläkin kertaa aloitimme retket perinteisesti käymällä Kesänkijärven laavulla. Kesänkijärven kiertävä Hillapolku on kokonaisuudessaan n. 6 km pitkä luontopolku. Loppukesästä retkeileviä odottaa aikamoiset marjasadot, sillä hillan kukkia oli joka puolella ja jos mustikat olisivat olleet kypsiä, emme olisi päässeet etenemään metriäkään! Kesänkijärven laavulle on parkkipaikalta n. 2 km esteetön osuus, jonka menimme edestakaisin, jotta isoveli sai pyöräillä. Hän on kovasti odottanut eväsretkiä, joten ensimmäisen päivän eväinä meillä oli nakkeja ja karjalanpiirakoita. Onneksi tullessamme oli satanut niin paljon, ettei metsäpalovaroitus ollut enää voimassa ja saimme paistaa nakit nuotiolla.

Hillapolku on helppokulkuinen

Kesänkijärven rannalla

Velhopolku

Luontokeskus Kellokkaalta lähtevä velhonpolku kuuluu myös suosikkeihimme. Reitillä on upeat maisemat ja maasto on vaihtelevaa. Reitin varrella on Varkaankurun kota, joka on yksi lemppari-taukopaikoistamme. Isoveljellä oli onnenpäivä, koska taukopaikan vieressä virtaa puro. Hän ei olisi millään malttanut tulla syömään eväitä, koska hän halusi vain heitellä kiviä puroon.

Velhopolku

Varkaankurun taukopaikalla

Reitti takaisin luontokeskukselle kulki puron vieressä, joten isoveli sai heitellä kiviä (melkein) niin paljon kun halusi. Hän kulkee useimmiten kantorinkan kyydissä, mutta halutessaan hän saa kävellä (taas melkein) niin usein kun haluaa. Useimmiten hän haluaa kävellä pitkospuita pitkin ja niitä tällä polulla riitti.

Kantorinkan kyydistä on hyvä heitellä kiviä

Isoveljen kantorinkka on Deuter Kid Comfort 2

Pakasaivo

Pakasaivo oli meille uusi kohde. Kuulimme muilta retkeilijöiltä, että siellä kannattaisi käydä ja olivat kyllä oikeassa! Pakasaivo on mahtava näky, ja sitä ihmetellessä oli vaikea kuvitella, että saivojärvi on syvimmästä kohdasta n. 60 metriä syvä.

Pakasaivo on n. 60 metriä syvä

Käväisin jyrkänteen reunalla kurkkaamassa ja täytyy myöntää, että polvia hieman tutisutti. Korkeimmalta kohdalta matkaa järvenpintaan on jopa 60 metriä.

Reitti Pakasaivon näköalatasanteelle on esteetön

Särkitunturi

Viime syksynä ajelimme Pallakselle, mutta koko tunturi oli pilven ja sumun peitossa, joten lähdimme takaisin mökille. Sattumalta matkan varrella silmiin osui Särkitunturin kyltti ja pysäytimme auton ja lähdimme nousemaan ylös tunturille. Särkitunturilta avautuva maisema on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista, mutta sateisen sään takia näkyvyys oli huono, joten päätimme tulla tänne uudestaan paremmalla säällä.

Särkitunturille noustaan tasaisesti kokoajan, eikä jyrkkiä nousuja ole montaa.

Parkkipaikalta tunturiin oli vain n. 3 km matka, mutta reitti on vaativampi kuin muut kiertämämme reitit. Nousu on tasaista, mutta polku on onneksi aika helppokulkuinen. Sauvat ovat tällä reitillä hyödylliset! Tällä kertaa sää suosi retkeämme ja huipulle päästyämme avautui eteemme aivan mahtavat maisemat.

Särkitunturin huipulla on kaksi pientä lampea

Huipulla oli kova tuuli, joten lähdimme takaisin alaspäin kohti taukopaikkaa. Särkivaaran taukopaikalla on iso kota, vessat ja pieni lampi. Lämmitimme nuotiolla eväspizzat ja kävimme (taas) heittelemässä kiviä veteen. Matka taukopaikalta autolle taittui nopeasti. Pikkusiskolle täytyi hieman laulaa, jotta hän jaksaisi vielä viimeisen pätkän..

Eväspizzan lämmitystä nuotiolla

Pikkusisko matkustaa Tulan kantorepussa

Isoveli matkusti jälleen Deuterin Kid Comfort2 rinkassa isänsä kyydissä. Minä kannoin pikkusiskoa Tulassa ja selässä reppua. Rinkassa meillä on kaikille vaihtovaatteet ja vesipussi, ja repussa eväät ja juomista. Onneksi säät suosi meitä, sillä en ole keksinyt järkevää tapaa suojata pikkusiskoa sateelta. Minulla oli varuulta mukana sateenvarjo, mutta se ei pidemmän päälle ole hyvä ratkaisu. Vinkkejä saa antaa!

Pieni puolivuotias Lapinmatkaaja

Jälleen kerran oli ihana Lapin reissu! Päivät loppui taas kesken ja muutama reitti jäi kiertämättä. Kotiin päästyämme isoveli kieltäytyi nousemasta autosta, koska hän halusi mennä takaisin Lappiin.. Toivottavasti seuraavaan kertaan ei menisi kauaa.

Continue reading
Reading time: 4 min
Written by: Anna
Käsityöt

Räsymatosta penkinpäälliseksi

10 kesäkuun, 2018 Ei kommentteja
Share:

Kirjoitin aiemmin, kuinka olin saanut vihdoinkin yhden pihakalusteen penkinpäällisen valmiiksi ja lupasin kirjoittaa lisää kunhan muutkin päälliset valmistuvat.. No, kaikissa pihakalusteissa on kyllä päälliset, mutta tuolinpäälliset on made in IKEA.

Matto, josta tein päällisen, on isovanhempieni vanha. Se ei kaivannut kuin pesun ja pääsin puuhaaman sen kanssa. Toinen matto, jota olin ajatellut päällisiin haisi vielä pesunkin jälkeen joten koitimme päästä hajusta eroon ruokasoodalla. Tämä ihmeaine toimi tähän(kin) aivan mahtavasti ja hajut lähti kokonaan! Matolle ripoteltiin reippaasti ruokasoodaa ja annettiin vaikuttaa yön yli. Seuraavana päivänä sooda imuroitiin pois ja käsiteltiin toinen puoli. Lopputuloksena on hajuton matto.

Pehmusteen kalusteisiin ostin yhdellä Tampereen reissulla Tampereen Vaahtomuovista. He leikkaavat valmiiksi palat valmiiksi haluamaasi malliin. Vaahtomuoveja on eri vahvuisia enkä enää muista minkä vahvuista ostin, koska siitä on vähintään kolme vuotta aikaa..

Kun matto on lyhennetty oikean kokoiseksi, solmi hapsut yhteen

Kuinka matosta saa penkinpäällisen:

Ensimmäiseksi matto pitää saada oikean mittaiseksi. Leikkasin maton n. 10 cm pidemmäksi kuin patjan. Purkasin kuteet pois ylimääräiseltä osalta, että sain solmittua hapsut uudestaan. Käyttämäni matto oli leveä, joten taitoin sen pituussuunnassa kahtia ja solmin hapsut molemmilta puolilta yhteen. Päät voisi myös ommella, mutta ajattelin pääseväni helpommalla näin.

Taitoin ylimääräisen osan päällisen sisään ja ompelin aukon kiinni

Valmis!

Matto oli paljon leveämpi kuin patja, joten taittelin ylimääräisen osan pussin sisälle piiloon ja ompelin aukon kiinni käsin. Käytin karhunlankaa ja isoa neulaa. Ompeleet kannattaa tähdätä loimien kuteitten väliin ettei tarvitse käyttää kauheasti voimaa. Sitten patja pihalle ja nauttimaan terassin lämmöstä. Matto on kestävää materiaalia ja siitä on suht helppo pyyhkiä pienet tahrat pois. Eikä tässä matossa näy edes pienten ruokailijoiden aiheuttamat tahrat, joten olen tyytyväinen ratkaisuun.

Joskus aika ei riitä kaikkeen mitä haluaa tehdä, ja sillon voi hyvällä omallatunnolla nauttia ostopehmusteista.

Continue reading
Reading time: 1 min
Written by: Anna
Puuhastelut

Koivuntuoksuinen saunahetki

2 kesäkuun, 2018 Ei kommentteja
Share:

Kun pahimmasta siitepölykaudesta on päästy, on aika nauttia kesästä ja koivun tuoksusta. Olen pahasti allerginen koivulle, joten en keväisin kauheasti piittaa koivupuista. Se on kuitenkin lemppari puuni ja onneksi meidän pihassa kasvaa iso ja mahtava koivu. Haluan kovasti käyttää hyödyksi luonnon antimia ja olenkin muutamana vuonna kerännyt koivunlehtiä talteen. Mahlaa en ole koskaan kerännyt, mutta haluaisin sitäkin joskus kokeilla. Tällä kertaa tarkoituksena oli tehdä saunatuoksua ja kuorinta-ainetta, johon keräsimme isoveljen kanssa lehtiä tänään.

Lehtiä keräämässä

Kuorinta-aineen ohjeen löysin Strömsön sivuilta muutama vuosi sitten. Kokeilin tätä ensimmäisen kerran viime vuonna ja se oli niin ihanan tuntuista iholla että täytyi tehdä tänäkin kesänä lisää. Kuorinta-aine säilyy 6-12kk huoneenlämmössä, joten jopa synkimpänä vuodenaikana saa nautiskella ihansta koivun tuoksusta täysin luonnollisesti.

Kipollinen lehtiä riitti kuorinta-aineeseen ja kuivaukseen

Kuorinta-aineeseen kerättävät lehdet kannattaa poimia ennen juhannusta, muuten ne saattavat olla liian kovia.

Valmis kuorinta-aine

Tarvittavat ainesosat:

Tyhjiä lasipurkkeja

1 dl koivunlehtiä

2 dl oliiviöljyä

5 dl hienoa merisuolaa

1 rkl hunajaa

Laita kaikki ainekset astiaan ja soseuta sauvasekottimella. Säilytä ilmatiiviissä purkissa.

Keräsimme lehtiä myös saunatuoksua varten. Olemme aina silloin tällöin laittaneet löylyveteen kuivattuja koivunlehtiä ja niitä piti nyt saada lisää. Olen kuivannut lehdet kasvikuivurilla ja säilyttänyt lehtiä lasipurkissa. Kuivaan lehtiä kuivurissa myös tänä vuonna, mutta sen lisäksi kokeilen kuivata lehtiä suodatinpussien sisällä.

Koivunlehdet kuivurin kautta saunatuoksuksi

Laitoin sopivasti lehtiä suodatinpussin sisälle ja ompelin ompelukoneella pussinsuun kiinni. Nostin valmiit pussit kuivumaan ilmavasti. Näitä on kiva viedä mukanaan, jos menee kylään kesällä. Pussi vaan löylyveteen ja nauttimaan!

Suodatinpussit täynnä koivunlehtiä

Continue reading
Reading time: 1 min
Written by: Anna

Hei. Olen Anna, kahden pienen lapsen äiti. Asumme rintamamiestaloalueella Asevelikylässä. Rentoudun neulomalla ja hankin harmaita hiuksia haalimalla itselleni liikaa projekteja. Aina tilaisuuden tullen retkeilemme yhdessä perheen kanssa.

 

Tavoitat minut sähköpostitse osoitteesta

suvilaaksoanna@gmail.com

Avainsanat

Ekologisuus Islantilaisneule Jooga Joulu Juhlat Jämälanka Kansallispuisto Kantaminen Kasvimaa Kasvisruoka Kielikylpy Kierrätys kiipeily Kirjoneule Koiranpentu Lappi Lapsiperhe Luonnonkosmetiikka Lähiretkeily Merenkurkku Neulominen Nuts Opiskelu Ostolakko Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Perhepartio Polkujuoksu Retkeily Retkieväät Retkihaaste Rintamamiestalo Satokausi Synttärit Säilöminen Talviurheilu telttailu Ulkomailla Vaasa Villapaita Villasukat Virkkaus Walesin Springerspanieli Yhteistyö Ylläs Äkäslompolo

Viimeisimmät artikkelit

  • Varhaiskasvatusopintoja kielikylpylinjalla – osa 3
  • Uuden satokauden suunnitelmia
  • Lasten syntymäpäivät Wasa Up-kiipeilykeskuksessa
  • Tromssa, Sommarøy ja Ringvassøya – telttailemassa Pohjois-Norjassa
  • Kiipeily – koko perheen harrastus
  • Käsityöt
  • Puuhastelut
  • Retkeily
Follow on Instagram

Arkistot

  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • syyskuu 2022
  • elokuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • tammikuu 2022
  • marraskuu 2021
  • lokakuu 2021
  • syyskuu 2021
  • elokuu 2021
  • heinäkuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
Follow on Instagram

® 2011 All rights reserved.